Juuri valmistuneet Rastilantie 2:n talot 1970-luvun alussa. Oikeassa alakulmassa näkyvät Airoparintie 1–3:n jo puretut talot, joiden paikalla on nykyään Heka Oy:n kaksikerroksiset puurakenteiset luhtitalot. Vasemmassa yläkulmassa nykyisen Lidlin paikalla oli Shellin huoltoasema. Kuva: Vuosaari-lehden arkisto
Vuosaari-Säätiö, Vuosaari-Seura ja Vuosaari-toimikunta ovat jättäneet muistutuksen ns. Villenkallion asemakaavaehdotuksesta. Seuraavassa muistutus.
Keski-Vuosaaren Villenkallion asemakaavaehdotus on ollut esillä muistutuksia varten. Kaavassa ehdotetaan mittavaa uutta täydennysrakentamista Kallvikintien varteen sekä nykyisten luhtitalojen purkamista uusien isompien uudisrakennusten tieltä Airoparintie itäpäässä.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta antoivat asemakaavamuutoksen edellisestä versiosta lausunnon vuoden 2019 kesällä ja päivitetyistä suunnitelmista tämän vuoden huhtikuussa. Jo aiemmin allekirjoittajayhteisöt ottivat useaan otteeseen kantaa suunnittelun taustalla oleviin Kallvikintien suunnitteluperiaatteisiin sekä järjestivät paikallisessa koulussa hanketta koskevan aluefoorumin, jonne oli kutsuttu puheenvuorot myös kaupunginmuseosta sekä Aalto-yliopistosta.
Kaikesta vuorovaikutuksesta huolimatta Keski-Vuosaaren kulttuuriympäristön maisemallisia arvoja heikentäviin suunnitelmiin nyt tehdyt pienet muutokset ovat valitettavasti edelleen riittämättömiä.
Rastilantie 2
Asunto-Oy Säästörastin kuuden korkean pistetalon sijainti ja näkyvyys Kallvikintien länsireunalla on keskeinen joka suuntaan. Kortteli sisältyy maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi luokiteltuun ja 1960-lukulaisia suunnitteluihanteita onnistuneesti ilmentävään Keski-Vuosaaren aluekokonaisuuteen.
Kaupungin vuonna 2006 laatimassa maisemaselvityksessä korostetaan Kallvikintien reunojen tärkeyttä alueen ominaismiljöön keskeisenä näkymällisenä elementtinä: ”Kallvikintien ja Porslahdentien varren puistokaistat muodostavat arvokkaan kokonaisuuden arkkitehtuurin kanssa. Kadunvarsien luontainen metsäkasvillisuus ja näkymät puuston lomitse asuinkortteleihin ovat alueelle ominainen piirre.” (Keski-Vuosaari – maisema- ja kaupunkikuvallinen selvitys, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2006:4).
Arkkitehti Antti Miettisen suunnittelemat viistoittain sijoitetut pistetalot ovat oleellinen osa keskivuosaarelaista ympäristöä. Säästörastin korttelin laajempi maisemallinen merkitys todetaan useaan otteeseen myös mainitussa maisemaselvityksessä. Pistetaloilla on myös aivan erityinen paikallishistoriallinen asema. Säästörastin vuonna 1972 valmistunut kortteli oli viimeinen Asuntosäästäjät ry:n rakennustuotannon toteutunut hanke Vuosaaressa. Miettinen oli jo aiemmin työskennellyt yhdistyksen omassa ARAS-suunnittelutoimistossa, ja ollut mukana useiden muidenkin keskivuosaarelaisten talojen suunnittelussa.
Nyt käsittelyssä oleva kaavaehdotus sekä viitemateriaali eivät ota huomioon mainittuja Kallvikintien reunustojen yleisempiä maisemallisia arvoja eivätkä Säästörastin korttelin maamerkkiasemaa Keski-Vuosaaressa. Erityisesti korkeiden uudisrakennusten sijoittaminen kiinni Kallvikintietä reunustavan jalkakäytävän kylkeen osoittaa ikävää piittaamattomuutta alueen tunnistetuista arvoista ja ratkaisu poikkeaa myös kaupungin tilaaman Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:n konsulttityön esityksestä, jossa mahdollisia uudisrakennuksia ehdotetaan sovitettavaksi ympäristöön siten, että kadun ja rakennuksen väliin jää̈ viheralue.
Viitesuunnitelmien parvekekaiteiden metallinen kalterimainen ratkaisu on Kallvikintien katunäkymän osalta alueelle epätyypillinen ja maisemallisesti epäonnistunut. Korttelin nykyisiin rakennuksiin ja laajemmin 60-lukulaiseen ympäristöön sopivista parvekkeista tulisi olla määräys asemakaavassa.
Säästörastin tontin länsiosaan entisten urheilukenttien kohdalle oli aiemmin esillä olleissa suunnitelmissa ehdotettu matalahkoja townhousetyyppisiä rakennuksia, mutta nyt paikkaan ehdotetaan merkittävästi korkeampia taloja. Allekirjoittajayhteisöt kannattavat edelleen palaamista aiemman version maltillisempaan kerroskorkeuteen, joka sopii luontevammin alavan metsäalueen viereen sekä siirtymänä Rastilan pientaloalueen suuntaan metsän toiselle puolelle.
Airoparintie 1 ja 3
Asemakaavaehdotuksessa esitetään edelleen Airoparintien ja Kallvikintien risteyksessä sijaitsevan Heka Oy:n kaksikerroksisten puurakenteisten luhtitalojen purkamista ja korvaamista uudisrakennuksilla, joiden kerroskorkeudet vaihtelisivat neljästä kahdeksaan.
Airoparintien luhtitalot ovat valmistuneet vuonna 1992 ja ne on peruskorjattu noin kymmenen vuotta sitten. Jos rakennusten purkamiseen olisi olemassa jokin aivan välttämätön tekninen syy, se pitäisi esittää avoimesti kaavamateriaalissa. Sen sijaan talojen sijainti Kallvikintien läheisyydessä ei voi olla riittävä peruste koko korttelin tuhoamiselle. Nykyisellään rakennukset sopivat erinomaisesti pientaloalueelle ja pienen metsäalueen viereen.
Myös kaupungin omassa vuokra-asuntotarjonnassa on ensiarvoisen tärkeää edistää asuntojen mittakaavallista monipuolisuutta, pientalotuotantoa ja laadukasta arkkitehtuuria. Airoparintien sympaattinen pieni puutalokortteli ilmentää kaikkia näitä ominaisuuksia.
Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on konsulttiyhtiö Rambollilla teetetty kohteesta vertaileva selvitys hiilijalanjäljen suhteen korjausrakentamisen ja purkavan uudisrakentamisen välillä. Vähähiilisimpänä ratkaisuna selvityksessä näyttäytyy nykyisten rakennusten säilyttäminen ja niihin tehtävä laaja energiasaneeraus.
Lopuksi
Maanomistajana toimivalla taloyhtiöllä on oikeus tehdä aloite mittavaakin kerrosneliömäärien lisäystä tontilleen mahdollistavan asemakaavamuutoksen selvittämisestä. Asemakaavoittajien ja poliittisten päättäjien tehtävä olisi kuitenkin ajatella ennen kaikkea laajempia aluekokonaisuuksia sekä myös erilaisten rakennushankkeiden maisemallisia ja sosiaalisia yhteisvaikutuksia.
Kallvikintien suunnitteluperiaatteissa ja sen taustalla olevassa yleiskaavassa on esitetty Kallvikintien ympäristön radikaalia uudistamista täydennysrakentamisen avulla. Näin siitä huolimatta, että Kallvikintien muuttaminen yhtenäiseksi kaupunkibulevardiksi ei ole mahdollista nykyisen rakennuskannan sijoittumisen vuoksi. Nyt Kallvikintien suunnitteluperiaatteiden linjausten realisoituessa osa osalta erillisiksi asemakaavahankkeiksi on viimeinen hetki päivittää suunnitelmia vastaamaan paremmin Keski-Vuosaaren kaupunkikuvallisia arvoja luopumalla maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vastaisista rakennushankkeista.
On monella tapaa erikoista ja hämmentävää, että kaavoittaja ei ole lainkaan huomioinut kaupunginmuseon omassa lausunnossaan jo vuonna 2019 esittämää hyvin kriittistä kantaa suunnitelmiin: https://www.hel.fi/static/liitteet/museo/Lausunnot%202019/HEL%202019-002374.pdf.
Kallvikintietä mahdollisesti 2030-luvun lopulla kulkeva pikaraitiotie löytää kyllä hyvin matkustajia tuolloin kenties jo noin 50 000 asukkaan Vuosaaresta erinomaisesti ilman Kallvikintien ympäristön arvomaiseman pilaamistakin.
Helsingissä 12.12.2021
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
