Graafinen suunnittelija, mainosgraafikko Pekka Martin suunnitteli 1992 Vuosaaren vaakunan, joka on Suomen Heraldisen seuran hyväksymä ja vahvistama. Hänen kynästään ovat lähtöisin esimerkiksi OP:n ja Pohjolan tunnetut liikemerkit sekä useat kansainvälisissäkin kilpailuissa palkitut mainokset ja julisteet. Pekka Martin asuu nykyään Roihuvuoren seniorikeskuksessa, mutta vuodet 1965–2020 hänen kotikaupunginosansa oli Vuosaari. Jututimme Pekkaa hänen tyttärensä Tiina Martin-Lundströmin avustuksella. Jutun lähteenä on käytetty myös Itä-Helsingin Taideseuran vuoden 2015 Sutinen-jäsenlehden Pekka Martinin henkilöhaastattelua.
Tampereelta kotoisin oleva Pekka Martin on sotaveteraani, joka palveli jatkosodan loppuvaiheilla viestimiehenä eri puolella Karjalan kannasta. Martin kotiutettiin jouluna 1944, ja hän valmistui ylioppilaaksi 1946 Tampereen lyseosta. Graafikoksi hän opiskeli Helsingin Taideteollisuusopistossa eli Ateneumissa, jossa hän tutustui myös heraldiikkaan taiteellisen johtajan Arttu Brummerin opastuksella. Pisimmän työuransa Martin teki Mainostoimisto Oy SEK Ab:ssa, jossa työskenteli mainosgraafikkona vuodet 1958–63 ja art directorina 1963–83.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Pekka Martinin asiakkaisiin SEKissä 1960-80-luvulla kuuluivat muun muassa Chymos Oy, Friitala, Suoma (Suomalainen mallihuone), Amer-Tupakka, Alko Oy ja Lääketehdas Remeda. Hän toimi AD:na, graafisena suunnittelijana ja kuvittajana näiden mainos- ja markkinointimateriaalien parissa. Mieluisa projekti oli Chymoksen Bona-lastenruokamateriaalin suunnittelu ja kuvitus. Esimerkiksi Bona-kalenteri iloisine piirroksineen on tullut tutuksi pikkulapsiperheille lastenneuvolan seinällä.
Hänen suunnittelemansa Amer-Tupakan julisteet ja ilmoitukset pääsivät vuoden parhaiden julisteiden joukkoon kolme kertaa 1960-luvulla. Martin osallistui lukuisiin kansainvälisiin julistenäyttelyihin esimerkiksi Puolan Varsovassa ja Tšekkoslovakian Brnossa. Vapaa-ajallaan hän osallistui lukuisiin liikemerkkikilpailuihin ja voitti niistä toistakymmentä. Lisäksi hän perehtyi heraldiikkaan ja vaakunoiden suunnitteluun.
Sattumalta Vuosaareen asumaan
– Perheemme oli ensin tarkoitus muuttaa Espoon Iivisniemeen. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun ilmeni, että 1965 rakenteilla olevasta Lokkisaarentien rivitaloyhtiöstä oli yhden asunnon ostaja perunut varauksen. Vuosaari houkutti enemmän, Tiina Martin-Lundström kertoo.
Vuosaaressa viehätti monikin asia, mutta niiden erittely on hankalaa. Se oli Pekka Martinin mielestä ”kokonaisuus”, johon kuului kaunis oma koti ja piha, jota hoitaa, sekä mukavat naapurit, joiden kanssa oli yhteistä toimintaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
– Kotoa oli kiva lähteä rantaan. Meillä oli viljelypalsta Mustalahdessa eli nykyisessä Aurinkolahdessa. Rannassa oli pieni vene, jolla kävin heittämässä verkot veteen. Syötiin paljon ”omaa” ruokaa eli palstan ja meren antimia, esimerkiksi kampelaa tuli paljon, Pekka Martin sanoo.
Pekka kuului vaimonsa kanssa Vuosaaren Urheilukalastajiin, joten Mustalahden venesatama tuli tutuksi. Urheilukalastajien toimintaan liittyvissä pienemmissä projekteissa kuten tukikohta Kampelan nimikylttien maalauksessa tulivat meritoituneen graafikon taidot käyttöön. Vuosaaren vaakunan ja Vuosaaren Urheilutalon logojen lisäksi Pekka Martinin kädenjälki näkyi ajoittain Vuosaari-lehdessä luonnonsuojeluaiheisina pikkukuvina.
Työ käyttötaidetta
Eläkkeelle jäätyään Pekka Martin ehti harrastaa kuvataidetta vapaa-ajallaan. Hän aloitti Helsingin työväenopiston Stoan toimipisteessä öljyvärimaalauksen parissa ja vaihtoi sen myöhemmin elävän mallin piirtämiseen. Vaimonsa sairastuttua Martin siirtyi piirtämään Itä-Helsingin Taideseuraan Vuosaareen lähemmäksi kotiaan. Siellä hän piirsi elävää mallia 2000-luvulla yli kymmenen vuotta. Omaishoitajalle piirtäminen oli henkireikä arkeen ja toi elämään sisältöä hänen vaimonsa kuoleman jälkeen. Intohimo piirtämiseen ei kadonnut.
– Elävän mallin piirtäminen on mielestäni parasta terapiaa, totesi Martin tuolloin.
Työurastaan Pekka Martinille on jäänyt hyvät muistot. Tärkeää oli paitsi itse työ, myös mukava työyhteisö.
– Isäni on aina korostanut sitä, että hänen työnsä on käyttötaidetta, eli sillä on ollut käytännön tilaus. Työn luovuus ja yhteistyö eri taiteilijoiden kanssa on ollut hänelle tärkeätä, Tiina Martin-Lundström toteaa.
Pekka Martinin retrospektiivinen näyttely on esillä Roihuvuoren seniorikeskuksen (Punahilkantie 16) aulassa 1.–31.3.2022. Maksuttomassa ja kaikille avoimessa näyttelyssä esitellään Martinin töitä elämän varrelta.
Teksti: Antti Honkanen
Lähde: Tiina Martin-Lundströmin ja Pekka Martinin haastattelu maaliskuussa 2022 sekä Esittelemme: Pekka Martin – graafikko, Sutinen 2015, kirjoittanut Jaakko Liukkonen, Itä-Helsingin Taideseura