Pajtim Statovci vastaili Vuosalissa Jani Saxellin tekemiin kysymyksiin Vuosaaren kirjaston ja Helsingin työvänopiston järjestämässä kirjallisuusillassa.
Vuosaaren kirjasto osasi hyvin ennakoida viime keskiviikkoisen kirjallisuusillan yleisöryntäyksen siirtämällä tapahtuman kirjaston rajallisista tiloista Vuosaaliin. Sali lähes täyttyikin kirjallisuuden ystävistä, jotka tulivat kuulemaan Jani Saxellin haastatteleman, tämän hetken eittämättä kuumimman kirjailijamme Pajtim Statovcin ajatuksista. Vuosaarelaisilla kävi tuuri, että kutsu oli lähetetty ennen Statovcin julistamista Finlandia-palkinnon saajaksi. Kirjailija on nyt haluttu vierailija niin koti- kuin ulkomaankin areenoilla, joten ottajia olisi riittänyt muuallakin.
Statovcin kiinnostusta maailmalla herätti jo ennen kaunokirjallisuuden Finladia-palkinnon saanutta Bolla-teosta ehdokkuus ensimmäisenä suomalaiskirjailijana USA:n National Book Award for Translatede Litterature -palkinnon saajaksi Kissani Jugoslavia -romaanilla.
Pajtim Statovcin albanialaisperhe muutti entisestä Jugoslavian Kosovosta Suomeen hänen ollessa 2-vuotias.
– En pidä itseäni minään maahanmuuttajakirjailijana, kyllä minä olen ihan suomalainen. Ajattelen suomeksi, näen unia suomeksi, Statovci tähdensi.
Historian nuorin kaunokirjallisuuden Finlandia-palkittu
– Ihan pienestä pitäen halusin tulla kirjailijaksi, kertoi nyt 29-vuotias, kaikkien aikojen nuorimpana kaunokirjallisuuden Finladia-palkinnolla palkittu filosofian maisteri Statovci.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Pajtim Statovcin sai raaputtaa omistuskirjoituksensa moneen kirjaan.
Statovcin kirjojen aiheet ovat usein tabuja ja synkkiä. Niissä käsitellään Balkanin sotia, syrjintää, seksuaalisuutta, väkivaltaa, rasismia, monikulttuurisuuden törmäyksiä.
– Miksi näin, Jani Saxell kyseli kirjailijalta?
– Pohdin usein itsekseni, kenellä on lupa kirjoittaa ja mistä. Kuka saa kirjoittaa ja kenen suulla vaikkapa historian henkilöistä, Statovci kertoi.
– Asemoin itseni siihen, mistä kerron. En koskaan kerro itsestäni, vaan itseni läheltä.
Palkittu Bolla-teos kertoo kahden henkilön, albaanin ja serbin välisestä rakkaudesta. Lähes mahdottoman asetelman vaikeusastetta lisää vielä se, että kyseessä on kahden miehen välinen rakkaustarina, jossa väkivalta on vahvasti esillä. Kirja vie lukijansa epämukavuusalueelle; voiko tällaiselle henkilölle enää antaa anteeksi?
– Minusta tämä ei ole traaginen rakkaustarina. Kuvaan pahuutta suoraan. Miksi en saisi tehdä niin, koskettaahan asia niin monia, Statovci pohti.
– Miksi kaunokirjallisuus ei saa kuvata näitä asioita, mutta väkivaltaa saa kuvata vaikkapa dekkarikirjallisuudessa tai elokuvissa?
Mukana mytologiaa
Pajtim Statovcin kirjoissa sekoittuvat fakta ja fiktio. Yliluonnollinen magia on läsnä tapahtumissa.
– Pienenä kuulin paljon kansantaruja. Sekoitan vanhan mytologian rinnalle uutta mytologiaa, Statovci kertoo.
Bolla kertoo unelmista
Kirjailija Pajtim Statovcin ura on tällä hetkellä kovassa nosteessa.
– Kirjoitat usein häpeästä ja syyllisyydestä. Bollassa kyse taitaa olla unelmista. Onko näin? Jani Saxell kyseli.
– Kyllä. Bolla ei tarjoa pelastusta kenellekään, mutta ihminen keksii aina uuden unelman jo toteutuneen tilalle. Mutta sen voin taata, että ongelmia seuraa aina uusi ongelma! varsin humoristiseksi ja lämminhenkiseksi osoittautunut Pajtim Statovci nauratti yleisöään.
Jo nyt 29-vuotiaana Suomen yhdeksi kansainvälisesti menestyneimmäksi kirjailijaksi nousseen Pajtim Statovcin ura on vahvassa nousukiidossa. Mille korkeudelle se mahtaakaan vielä nousta?
Teksti ja kuvat: Eero Honkanen
