Huhuileva sarvipöllö on huuhkajan pikkuveli

Sarvipöllö.

Vuosaaressa tavattu sarvipöllö. Kuva: Tiina Toppila

Vuosaaressakin tavattu sarvipöllö (Asio otus) muistuttaa ulkonäöltään huuhkajaa, mutta on huomattavasti sitä pienempi lintu. Pituudeltaan noin 31–37 senttimetrin ja siipien kärkiväliltään noin 86–98 senttimetrin pöllö on ruumiinrakenteeltaan hoikka. Oranssisilmäinen tupsukorva lentää heittelehtien ja ääntelee parin sekunnin välein toistuvalla huu-puhalluksella.

Pesänsä sarvipöllö tekee entiseen variksen, harakan tai oravan pesään, jonne se munii maalis–toukokuussa 3–7 munaa. Munia hautoo vain naaras. Haudonta kestää 27–32 vuorokautta, ja poikaset ovat lentokykyisiä 25–26 vuorokaudessa. Pesät sijaitsevat metsiköissä peltojen ja rantaluhtien tuntumassa. Lintu saalistaa mielellään avomaiden myyriä ja muita pikkunisäkkäitä ravinnokseen, siksi pesivien sarvipöllöjen määrä ja esiintymisalueet vaihtelevat vuosittain selvästi myyräkantojen mukaan.

Pesimälintuna Etelä- ja Keski-Suomessa melko yleinen sarvipöllö pesii harvinaisena aina Lapissa saakka. Sen pesimäkannaksi on Suomessa arvoitu 2 000–10 000 paria. Jotkut yksilöt talvehtivat Suomessa, mutta sarvipöllö on pääosin muuttolintu, joka lentää syys–joulukuussa talvehtimaan Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Takaisin Suomeen uhanalaisselvityksessä elinvoimaiseksi ja rauhoitetuksi luokiteltu lintu palaa maalis–huhtikuussa.

Teksti: Antti Honkanen
Kuva: Tiina Toppila