Vuosaaren historiapaikat
Palstalla kerrotaan Vuosaaren historiallisista asioista, paikoista, rakennuksista ja tapahtumista.
Vuonna 1948 perustetulla urheiluseura RIF:llä (Rastböle idrottsförening) oli näin komea logo.
Vuosaaren historiassa on urheiltu monipuolisesti eri lajeissa, myös eri vuosaarelaisurheiluseuroja on syntynyt ja kuopattu matkan varrella. Eräs mielenkiintoisista seuroista perustettiin Rastilan alueelle vuonna 1948, kun lasten ja nuorten urheiluseura RIF (Rastböle idrottsförening) sai kasteensa.
– RIF:ssä urheili noin 30 lasta pääosin kesäisin, sillä monella perheellä oli talviasunto keskustassa ja kesäisin asuttiin huvilassa tai mökissä Vuosaaressa, kertoo Porvoossa asuva Brita Valkjärvi (os. Sillman), 80, joka oli jonkun aikaa myös seuran sihteeri.
Rastilan lapset jäseninä
Seurassa kisailtiin ja harjoiteltiin pääosin yleisurheilun 5-ottelun lajeissa, mutta silloin tällöin pelattiin esimerkiksi isät vastaan pojat -jalkapallo-otteluita. Suurin osa lapsista oli 1940-luvulla syntyneitä ruotsinkielisiä poikia, mutta mukana oli myös suomenkielisiä, tyttöjä sekä 50-luvulla syntyneitä lapsia. Mukaan siis otettiin melkeinpä automaattisesti kaikki kylän lapset, tytöt ja pojat kilpailivat eri ryhmissä, myös eri ikäryhmiä oli.
– Eikä tosiaan ollut niin, etteivätkö esimerkiksi suomenkieliset olisi olleet seuraan tervetulleita. Heitä vaan ei ollut kovinkaan paljoa tuohon aikaan Rastilassa, vaan moni siellä asunut perhe oli ruotsinkielinen. Yksi syy tähän saattoi olla, että mielestäni sodan jälkeen Rastilasta luovutettiin raivaamattomia metsätontteja monelle ruotsinkieliselle veteraanille, pohtii puolestaan vuonna 1977 Vuosaaresta lopullisesti pois muuttanut munkkiniemeläinen Beatrice Wikström, 67.
Urheiluvälineet Skohalta
Wikströmin perhe vietti 1950-luvun puolivälistä kesät Vuosaaressa, kunnes 1962 Isonmastontie 13:sta sijainneen kesämökin tilalle rakennettiin omakotitalo, jonka Wikströmin vanhemmat myivät 1978 muuttaessaan Olariin. Beatrice Wikströmin veljet Folke, Steve, Peter ja Dick olivat myös kovia urheilemaan, ja Wikströmien lapset harrastivat RIF:n riveissä eri lajeja. Heidän kotipihallaan Isonmastontiellä oli oma korkeushyppyteline ja kuoppa sekä kuulantyöntö- ja pituushyppypaikka.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Noin vuoden 1960 paikkeilla otetussa kuvassa vasemmalta oikealle Wikströmin sisarukset Folke, Steve ja Peter. Etualalla on pikkusisko Beatrice, vanhin veli Dick Wikström puuttuu kuvasta.
1950-luvulla Rastilassa kaikki tunsivat kaikki, joten seuran perustaminen oli luonnollista. Urheilutarvikkeita RIF:lle ostettiin Helsingin keskustassa sijainneesta Skoha-urheiluliikkeestä edullisesti, sillä liikkeen myyjä oli RIF:n aktiivinen jäsen.
– Seuran pääperustaja ja aivot oli vuonna 1939 syntynyt Nils ”Nisse” Kankkonen, joka asui Lokitien ja Rastilantien risteyksen kohdilla. Hänestä tuli myöhemmin Solvallan urheiluopiston rehtori, muistelee Brita Valkjärvi, jonka isän isoisä asui aikoinaan Vuosaaressa.
Lipunmyyntiä RIF:n kisoihin
Myös Nissen veli Matti osallistui seuran toimintaan. Brita Valkjärvi muistaa myyneensä ystävänsä kanssa lippuja RIF:n urheilukisoihin, ”olympialaisiin”, joita pidettiin Lokitien ja Rastilantien risteyksen kohdilla tienvarressa.
– Kisoissa oli ambulanssin virkaa toimittamassa kottikärryt. Paikalla oli myös sairaanhoitaja loukkaantumisia varten, Valkjärvi naurahtaa.
Jos lapset ystävystyivät RIF:n toimissa keskenään, niin myös aikuisilla oli mukavaa seurustella keskenään sekä kohottaa Vuosaaren kylähenkeä.
– Meillä Sillmaneilla Rastilantien ja Airoparintien välissä pidettiin aina kisojen jälkeen juhlat, joissa oli musiikkia ja leikkejä. Vanhemmat olivat tehneet niihin mehua ja pullaa. Vieraskirjassamme on viimeinen merkintä RIF:n hiihtolomaleirin jälkeen vuonna 1957, eli jotain toimintaa oli myös talvisin, Valkjärvi kertoo.
RIF kuihtui lasten kasvaessa
Pikkuhiljaa lapsista kasvoi aikuisia, jotka muuttivat pois kotoa. Niin loppui myös 1950-luvulla kulta-aikaansa eläneen kyläseuran toiminta.
RIF tarjosi vuosaarelaislapsille mukavaa tekemistä ja sosiaalista kontrollia. Sekä Valkjärvi että Wikström muistelevat muutenkin RIF:n aikoja lämmöllä.
– Rastila oli ihana kylä kasvaa. Oli niin paljon lapsia ja nuoria. Vaikka Rastila oli aika maaseutua tuohon aikaan, ei Helsingin keskustaan ollut pitkä matka, itsekin kävin koulua Helsingin keskustassa, Wikström toteaa.
Nuorison suosima ranta Lokitien päässä
Lokitien päädyn vasemmalla puolella sijainneella rannalla uitiin venelaiturin vieressä ja otettiin aurinkoa joko laiturilla tai viereisellä kalliolla. Taustalla näkyy Vartiokylänlahti ja Vartiokylä. Kuva on 1950- ja 60-lukujen vaihteesta.
Wikströmin mukaan monet Rastilan lapset ja nuoret kerääntyivät kesäisin kylän omalle uimarannalle ja venelaiturille Lokitien päätyyn, Rastilan Veneilijöiden nykyisen venekerhon vasemmalle puolelle. Tuossa rannassa oli myös vanha proomu, joka toimi tanssilavana juhannuksena.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Samainen nuorison suosiossa 1950-luvulla ollut ranta Lokitien päässä on saanut viereensä Rastilan Veneilijöiden venekerhon. Laiturit ovat siirtyneet venekerhon edustalle, muuten pieni ranta on säilynyt melkein entisellään tähän päivään asti. Kuva: Antti Honkanen
– Talvisin Rastilan majalta – eli nykyiseltä Rastilan kartanolla – lähti monta hienosti merkattua hiihtolatua, Wikström kertaa liikunnan täyttämää lapsuuttaan.
Haastattelut: Antti Honkanen
Kuvat: Beatrice Wikströmin kotialbumi
