Vartiokylänlahden alueen tulevaisuuden suuntaviivat päätöksenteossa

Havainnenäkymä Vartiokylänlahdelle etelästä, vasemmalla Puotilanranta ja oikealla Rastilanranta, taustalla Rastilan kartanon alue. Kuva: Kaupunkiympäristön toimiala / Voimagraphics Oy

Havainnenäkymä Vartiokylänlahdelle etelästä, vasemmalla Puotilanranta ja oikealla Rastilanranta, taustalla Rastilan kartanon alue. Kuva: Kaupunkiympäristön toimiala / Voimagraphics Oy

Itäkeskuksen ja Vuosaaren väliin sijoittuvan Vartiokylänlahden molemmille puolille Puotilanrantaan, Rastilanrantaan ja myöhemmässä vaiheessa Rastilan kartanon alueelle suunnitellaan uutta asumista yhteensä noin 7 500 asukkaalle. Uudet merelliset ja toiminnallisesti monipuoliset asuinalueet kytkeytyvät metroon ja täydentävät nykyistä kaupunkirakennetta. Itäisestä saaristosta Östersundomiin asti ulottuva Itä-Helsingin kulttuuripuisto toimii koko lahden pituisena yhtenäisenä virkistysalueena. Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet olivat käsittelyssä kaupunkiympäristölautakunnassa sekä 29.9. että 6.10.2020, ja niissä päätetään alueen täydennysrakentamisen ja virkistysalueiden tulevien vuosien tavoitteista. Suunnitteluperiaatteet ovat jääneet kahdesti pöydälle lautakunnassa.

Uusia koteja meren rantaan 7 500 asukkaalle

Itäkeskuksen ja Vuosaaren väliin sijoittuva Vartiokylänlahti on tulevaisuudessa yksi merkittävä Itä-Helsingin alue, jossa kaupunki kasvaa ja tiivistyy. Uudet asuinalueet rakentuvat hienoon ympäristöön, jossa yhdistyy merellinen luonto ja kahden kartanon muokkaama kulttuurimaisema. Alueen tasapainoisen kehittymisen varmistamiseksi ja nykyisten arvokkaiden ominaispiirteiden säilymiseksi on laadittu suunnitteluperiaatteet, jotka ohjaavat alueen tulevaa asemakaavoitusta.

Suunnitteluperiaatteiden keskeinen tavoite on toteuttaa Vartiokylänlahdelle laadukasta uutta asumista, joka lisää Itä-Helsingin vetovoimaa haluttuna asuinympäristönä. Alueelle on tulossa kolmelle omaleimaiselle asuinalueelle uusia koteja yhteensä noin 7 500 asukkaalle. Asumisen lisäksi varaudutaan kolmen päiväkodin rakentamiseen, koulujen laajentamiseen sekä alueen palveluiden lisäämiseen ja kehittämiseen. Vartiokylänlahden yli kuuden kilometrin pituinen rantaviiva on jatkossa entistä paremmin kaikkien kaupunkilaisten saavutettavissa.

Suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat 2020- ja 2030-luvuille

Ideakuva Rastilanrannan kortteleista. Kuva: Kaupunkiympäristön toimiala / Voimagraphics Oy

Ideakuva Rastilanrannan kortteleista. Kuva: Kaupunkiympäristön toimiala / Voimagraphics Oy

Suunnitteluperiaatteiden hyväksymisen jälkeen suunnittelua jatketaan. Rakentaminen Puotilanrannassa ja Rastilanrannassa voisi alkaa arviolta 2025. Rastilan leirintäalue jatkaa ensimmäisessä vaiheessa toimintaansa, ja sen toimintaedellytyksiä parannetaan lisäämällä alueella mahdollisuuksia kestävän matkailun kehittämiseen. Rastilan kartanon alueen tarkempi suunnittelu käynnistyy vasta, kun päätös leirintäalueen siirtämisestä on tehty.

Painopisteinä ilmastopäästöjen vähentäminen ja lahden luonto

Työssä on ensimmäistä kertaa Helsingissä arvioitu elinkaaren aikaisia ilmastopäästöjä koko asuinalueen tasolla ja määritelty tehokkaita keinoja niiden vähentämiseksi. Erityisesti alueellinen maalämpöratkaisu voi tuottaa merkittäviä päästövähennyksiä uusilla asuinalueilla.

Asukkailta eri vaiheissa saadun palautteen pohjalta laadittiin tarkempia selvityksiä muun muassa maisemahistoriasta, matkailun vaikutuksista ja luontoarvoista. Tärkeä kysymys suunnittelussa on ollut Vartiokylänlahden monimuotoisen luonnon ja kulttuurihistoriallisten kerrostumien säilyminen samalla, kun uusia asuinalueita rakennetaan ja virkistysalueita kehitetään kasvavalle asukasmäärälle.

Koska rakentamisen myötä kaupunkiluontoa alueella myös menetetään, edellyttää Vartiokylänlahden suunnittelu jatkossa vahvaa ekologista näkökulmaa. Vartiokylänlahdelle on laadittu kaupunkiekologinen suunnitelma, jonka avulla rakentamisen haittavaikutuksia lievennetään aktiivisesti osana uusien alueiden suunnittelua ja rakentamista. Suunnitteluperiaatteissa ehdotetaan muun muassa heikosti toimivan ekologisen yhteyden korjaamista Vuosaaren sillan alikulun kohdalla.

Teksti: Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala