Ihmisistä ja koirista

Tässäkin lehdessä on ollut ajoittain kirjoituksia koirien käyttäytymisestä ihmisiä kohtaan Vuosaaressa. Haluaisin tuoda esiin asian nyt toisinpäin. Ihmisten käyttäytymisestä koiria kohtaan.

Näen lähes joka päivä, jossain muodossa suoraan sanottuna ajattelematonta ja epäreilua koirien kohtelua. Yksi nykyajan ”kätevä” ja helppo koiran koulutus-/talutus-muoti on kuonopanta. Siitä on kevyt pitää kiinni ja liikkua mihin itse taluttaja haluaa. Mutta eikö koiran kävelyttämisen ja ulkoilun tarkoitus ole koirasta huolehtiminen ja sen tarpeiden täyttäminen? Koira tulee päästä käymään kunnolla asioillaan, saada fyysisesti tyydyttävän rasituksen liikunnalla ja voida toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä haistellen maastoa ja näin hyvässä mielessä työskennellen ja rentoutuen…

Näen koiria paketoituna kuonopantaan, pää liimattuna vinoon omistajansa jalkaan kiinni, naama vääntyneenä niin että koira pystyy katselemaan vain yhdellä silmällä. Tai koiria kuonokopassa, joka on aivan liian pieni.

Koira ei saa suutaan auki ollenkaan, jolloin seuraus on helteellä tai fyysisessä rasituksessa todennäköisesti tukehtuminen/lämpöhalvaus. Tähän päälle toki vielä mahdollisesti vaatetta, kuraa ja vettä hylkivä haalari ja kevätaurinko.

Kumpikaan ”hieno keksintö”, kuonopanta tai kuonon lukitseva koppa, eivät ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön, mutta niin kuitenkin niitä käytetään. Silti on olemassa muita vaihtoehtoja, molemmille osapuolille miellyttäviä talutustapoja.

Aivan yksiselitteisen helppoa olisi koiria kohdella hyvin. Jos sinä ihminen vain ihan hetkeksi ajatuksella asettuisit toisen asemaan, tietäisit, miten haluaisit tulla kohdelluksi. Tämä ei ole koiran vääränlaista inhimillistämistä. Se on empatiaa toista elollista kohtaan. Kyky, joka ihmisiltä kuuluisi aivan normaalisti löytyä.

Senni Mehtonen