Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Pähkinähakki. Kuva: Markku Piipponen
Talvivieraita Siperiasta on parin vuoden tauon jälkeen saapunut idästä. Pähkinänakkeleita eteläisestä Siperiasta ja pähkinähakkeja pohjoisempaa sembrametsiköistä, oikeastaan nimi sembrahakki olisi osuvampi linnulle, joka käyttää ravinnokseen pääosin sembran siemeniä.
Hakit ovat varislintuja. Läntinen rotu käyttää vain hasselpähkinöitä, joita tavataan muun muassa Mustavuoressa. Läntinen hakki on pesimälintuna harvinainen Suomessa, Lohjan seudulla lähimpänä. Itäisen alalajin (Nucifraga caryocatactes macrorhynchosia) Siperian pähkinähakit vaeltavat ravintopulan vuoksi välillä kauemmaksikin syntypaikoiltaan Uralin kupeesta, aivan kuten esimerkiksi tilhet, punatulkut ja närhet sun muut talviaikaan. Vaellukset saattavat ulottua Atlantille ja Keski-Eurooppaan saakka. Haapasaarentien ja Kangaslammen sembrikoissa niitä voi tavata syystalvisin. Vuoden 2018 loppuvuodesta tapasin vuoden lyhyimpänä päivänä ja uudenvuodenpäivänä Kangaslammen sembrikoissa muun muassa itäisiä hakkeja.
Pesintä aloitetaan jo kevättalvella. Lintu on pitkä- ja kapeanokkaisempi kuin läntinen rotu. Kapealla nokalla on helpompi noukkia sembran siemeniä. Siperian pähkinähakin erottaa nokasta ja valkoisesta pyrstön kärkivyöstä. Lentotapa ja koko on närhimäinen.
Sembramännyt eivät lisäänny maassamme luontaisesti kovinkaan hyvin, ilmeisesti ilmastomme on liian mereinen ja talvella lämmin. Evoluution sanelema sopeutuma. Suurikokoisista sembran kävyistä voi rakennella näyttäviä joulukransseja oviin ja joulupuihin. Joulun pakkasjakso on ollut tervetullut lapsille ja hakeille.
Markku Piipponen
