Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Joulusaunan kuistilla ihmettelin suurikokoisten hyttysten parveilua vilvoitellessani saunajuomaa nauttien.
Yleensä hyttyset mielletään kiusallisiksi kesävieraiksi, mutta myös leutoina talvipäivinä, kun suojasää sattuu kohdalle, voi nähdä suurikokoisia, vaaksiaisia muistuttavia, ilmassa ylös alas parveilevia hyttysiä.
Kyseessä ovat talvisääskiparven koiraat. Naaraat ilmestyvät yksitellen parveen ja munivat lätäköihin tai kosteisiin lehtikasoihin, joissa toukat syövät maatuvia lehtiä tai ruohosilppua. Maakellareissa maaseudulla syövät myös perunoita ja juureksia. Vahingot ovat marginaalisia, ja koska talvisääsket (Trichoceridae) eivät pistä ihmistä eivätkä inise, haitat ihmisille ja muille nisäkkäille ovat olemattomia. Suurin osa talvihyttysistä menehtyy kuivuuteen ja pakkasiin.
Sääskilajeja on maassamme yli kolmekymmentä ja pistävillä sääskilajeilla vain naaraat imevät verta ravinnokseen nisäkkäistä. Nisäkkäistä saatu veri on edellytyksenä hyvälle poikastuotokselle. Talvihyttysillä ei ole kuivaa pakkasta ja kylmää pahempia vihollisia, lunta pitää olla lämmöneristeenä ainakin parikymmentä senttiä.
Varmimmin Vuosaaressa tavoittaa sopivalla säällä talvisääskiä entisen kaatopaikan päälle ennallistetun ja maisemoidun Vuosaarenhuipun rinteillä, jossa suotovedet pääsevät lirittämään maatuvien lehti- ja kasviainesten seassa. Saattoi olla, että mökillä pikkusaunan lämmittäminen lämpimien vesien takia kesti hieman pitempään aiheuttaen lumen sulamista ja talvihyttysten parveilua.
Markku Piipponen
