Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Sinitiainen ahertaa talipallon kimpussa.
Nyt olen nähnyt talviruokintapaikkoja eri puolella Vuosaarta. Ruokintaa pitää jatkaa yli talven aloitettuaan sen. Näin linnut ovat hyväkuntoisina valmiit aloittamaan reviiritaistonsa.
Sama pätee niin kuvan sinitiaisilla (Parus caeruleus) kuin sinisorsillakin. Kun näin ensi kerran sinitiaisen 1950-luvulla, lintu oli kuin hohtava kirkkaan turkoosi lintumaailman jalokivi. Sinitiainen on levittäytynyt kohti pohjoista viime vuosikymmeninä pöntötysten ja talviruokinnan seurauksena. Mutta kyllä pikku kaunottaresta temperamenttiakin riittää, rengastajat sen hyvin tietänevät.
Lajia ei voi sekoittaa muihin tiaisiin, erittäin harvinaista valkopäätiaista lukuun ottamatta. Talviruokintapaikoille kerääntyy myös paljon harvinaisuuksia, joista ne on helppo ”bongailla”. Punatulkkujen, tilhien ja rastaiden lisäksi siellä voi tavata nakkeleita ja eri tikkalajeja. Samankaltaisuudesta huolimatta sinitiaiset eivät ole kovin läheistä sukua talitiaisille, vaan taksonomisesti ne kuuluvat eri Cyanistes-sukuun, joka suosii lehti- ja jalopuuvaltaisia kaupunkiympäristöjä. Poikastuotto on valtaisa, jopa parikymmentä lentopoikasta vuodessa.
Huonosti hoidetut ruokintapaikat lisäävät myös rottakantoja. Talipallot ovat ”jokamiehenoikeudella” vaivatta asetettavissa lähipuihin tai pensaisiin.
Markku Piipponen
