Helsingin Lauluveljet adventtikonsertissa 27.11. viimeistä sijaa myöten täyttyneessä Vuosaaren kirkossa. Edessä keskellä kuoronjohtaja Teppo Lampela, vasemmalla puhumassa Unto Palminkoski.
Vuosaari liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna 1966 ja siitä tuli samalla sen 54. kaupunginosa. Kasvu oli nopeaa. Asuntosäästäjien projektit vauhdittivat näyttäviä uusia rakennushankkeita, talkootyöskentely oli huipussaan. Sasekan elementtitehdas mahdollisti sujuvat toimitukset ja uusia koteja syntyi nopeasti eri puolille suhteellisen väljästi kaavoitettua Vuosaarta.
Alueen väestön kasvu johti oman seurakunnan perustamiseen pari vuotta Helsinkiin liittämisen jälkeen. Omaksi kirkoksi rakennettiin vesitornin juurelle vaatimaton, teräskehikon varaan vanerielementeistä koostuva rakennus. Se palveli seurakunnan kirkkona kaikkiaan 13 vuoden ajan.
Kylämme ongelmana oli tukkoinen tieyhteys Itäväylältä Mellunmäen liittymän kautta. Sitä tuskailivat niin rakentajat, rakennuttajat kuin tänne pussinperälle muuttaneet asukkaatkin. Kun ongelmat paisuvat riittävän suuriksi, löytyvät suuret ratkaisutkin. Vuosaaren vahvan miehen, ”keisari” Ilveskorven johdolla valmisteltiin suunnitelma oman sillan rakentamiseksi lyhintä väylää Puotilan rannasta Rastilaan. Sillan rakentaminen tapahtui – kuinkas muuten – osaksi talkoilla.
Siltatyömaalla ehdittiin rakennusasioiden lisäksi keskustella kulttuurista. Joukko laulutaitoisia miehiä päätti ryhtyä toimiin oman kuoron perustamiseksi ja näin Vuosaaren Mieslaulajat sai alkunsa vuonna 1968. Johtajaksi löytyi Helsingin kaupunginorkesterin jäsen, trumpettivirtuoosi Lauri Ojala. Ensimmäisen joulukonserttinsa uusi kuoro piti Puotilan kappelissa jo seuraavana vuonna. Seuraava joulunajan konsertti pidettiin vuotta myöhemmin Vuosaaren ”vanerikatedraalissa” ja siitä saivat alkunsa sittemmin perinteeksi muodostuneet Adventtikonserttimme ja yhteistyö seurakunnan kanssa.
Kuoroyhteisössä mikään ei jatku samana ikuisesti. Ojalan kauden jälkeen taiteelliseen johtoon tuli Tauno Vänttisen ja Pekka Jalaksen kaltaisia uusia päteviä hahmoja, ja jäseniksi uusia laulajia, kunnes päädyttiin kuoron 40-vuotisjuhlaan. Laulajien ikä oli kehittynyt siihen pisteeseen, että oli aika käydä toisen ikääntyneen kuoron, Kalevan Laulajien kanssa kriittisiä keskusteluja yhteistyön jatkumisesta.
Ratkaisuksi tuli uuden kuoron perustaminen ja kummankin vanhan lakkauttaminen. Näin syntyi nytkin 27.11. konsertoinut Helsingin Lauluveljet. Olemme siinä onnellisessa asemassa, että saamme jatkuvasti uusia jäseniä joukkoomme. Katsomme luottavaisina tulevaisuuteen ja uusiin konsertteihimme.
Oma kokemukseni Vuosaaresta ulottuu 50 vuoden taakse. Kun 1960-luvun loppupuolella suunnittelin kodin ostamista Vuosaaresta, keskikaupungilla asuvat kollegani epäilivät mielenterveyttäni. Vuosaareen ei heidän mukaansa kannattanut asettua, koska sinne ei pääse eikä sieltä pääse pois. Pitää osittain paikkansa. Edes kahden alueen sisällä tapahtuneen muuton jälkeen ei ole tullut mieleenkään muuttaa täältä pois. Ei, vaikka siltayhteyden ja metron ansiosta sellainen päätös olisi nopea toteuttaa.
Unto Palminkoski
