Pauli Jokinen:
Retkiä linnoituksille
– Ensimmäisen maailmansodan
linnoitusten tarina.
Kustantaja: Into 2023.
Sivumäärä: 168.
Helsinkiläiseltä tietokirjailija Pauli Jokiselta on ilmestynyt Retkiä linnoituksille -kirja, joka kertoo ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoitusketjun tarinan. Se on samalla myös opaskirja, jonka avulla linnoituksiin voi tutustua Helsingissä.
Pääkaupunkiseudulla on yli 30 tukikohtaa, jotka ovat jännittäviä, kaikenikäisille sopivia päiväretkikohteita. Yksi kohteista on Mustavuoren linnoitusketju Vuosaaressa. Kohteet on luokiteltu helpoksi reittikohteiksi, joihin voi tutustua koko perheen voimin ja ne sopivat seikkailukohteiksi myös perheen pienimmille. Osa kohteista on taas haastavampia ja vaarallisempia luoline ja syvine yhteishautoineen. Tällaiseen haastavampaan kohteeseen kirjassa luokitellaan myös Mustavuoren linnoitusketju.
Helpommin tutkittava on kirjassa esitelty Vuosaaren Skatanniemen tykkipatteri, joka on ainoa Viaporin meririntaman mantereelle rakennettu tukikohta, muut rakennettiin saariin. Skatanniemen tykkipatteri oli viimeisiä valmistuneita linnoitusrakennelmia, ja sen tehtävä oli suojata Helsinkiä idän suunnalta.
Kirja kertoo myös linnoitusten historiasta. Venäjä oli sodassa Saksan kanssa ja pelättiin, että saksalaiset hyökkäävät Suomen halki Pietariin. Helsingin puolustusta ryhdyttiin siksi tehostamaan, ja linnoitustyöt kasvoivat 1910-luvun suurimmaksi rakennushankkeeksi koko maassa.
Kirjaan on koottu myös muistoja linnoitustöistä, joita kutsuttiin myös patteritöiksi ja vallitöiksi. Aikalaisten muistoja on koottu aikanaan Kansanrunousarkistoon, ja ne ovat nykyään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.
Patteritöihin saavuttiin vapaaehtoisesti ympäri Suomen, mutta miehiä myös pakotettiin töihin. Kuri oli kovaa ja pinnaamista tapahtui paljon.
Patteritöihin tuotiin myös kiinalaisia, joista useat olivat entisiä vankeja. Suomalaiset suhtautuivat kiinalaisiin uteliaasti. Etenkin kiinalaisten ruokavalio herätti keskustelua. Eräs mies muisteli näin:
– Ne söivät Venäjältä tuotua ruokaa ja sen lisäksi muun muassa oravia. Kun ne näkivät oravan, niin ne ottivat takaa miehissä niin kauan kun saivat kiinni. Nylkivät sen ja repivät kappaleiksi ja söivät raakana.
Kiinalaisten työrupeama jäi lopulta lyhyeksi, mutta vierailu jätti jälkiä Helsingin nimistöön.
Patterityöt lopetettiin, kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Osa linnoitusrakennelmista valmistui, osa jäi keskeneräisiksi. Niitä on sittemmin tuhottu muun muassa kaupunkirakentamisen tieltä. 1970-luvulla linnoitukset suojeltiin ja liitettiin valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Ne ovat säilyneet hyvin, koska niissä ei juurikaan taisteltu.
Pauli Jokisen kirjaa Retkiä linnoituksille saa kirjakaupoista sekä e-kirjapalveluista.
