Lukiosta tulee upea ja monipuolinen toimintakeskus

Uuden lukion paalutus alkoi.

Torstaina 9.5. iskettiin Vuosaaren uuden lukion työmaalla Tyynylaavantien varrella ensimmäinen paalu maahan. Paikalle nousee tämän hetken tavoiteaikataulujen mukaan vuoden 2021 elokuussa rakennus, jonka suojissa tulee työskentelemään 900 opiskelijaa. Kuva: Eero Honkanen

Vuosaareen tulevaa lukiorakennusta esiteltiin tiistaina 7.5. Vuotalossa järjestetyssä tilaisuudessa. Verstas Arkkitehtien arkkitehti Riina Palvan esityksen jälkeen  paneelikeskustelussa pohdittiin uuden rakennuksen tarjoamia mahdollisuuksia sekä merkitystä Vuosaarelle.

Uudesta lukiorakennuksesta on tulossa täysin uudenlainen, ratkaisuiltaan mullistava, hämmästystä ja ihastusta jo etukäteen herättävä monipuolinen ja moneen taipuva Vuosaaren toimintakeskus!

Musiikki- ja teknologiapainotteinen lukio

Vuosaaren uuden lukion havainnekuva.

Rakennuksessa on erilaisia toiminnallisia kattopihoja. Yläkatolle asennetaan aurinkopaneelit. Havainnekuva: Verstas Arkkitehdit

Lukiosta tulee musiikki- ja teknologiapainotteinen ja se näkyy koko talon suunnittelussa.

– Talon alimpiin kerroksiin on keskitetty toimintaa ja aktiviteetteja, ja ylöspäin mentäessä on rauhallisempia, opiskeluun tarkoitettuja tiloja, arkkitehti Riina Palva kertoi talon toiminta-ajatuksesta.

Asukkaille kaupunkiverstas

Näkymä alhaalta. Julkisivuissa käytetään tiiltä ja puuta.

Näkymä alhaalta. Julkisivuissa käytetään tiiltä ja puuta. Havainnekuva: Verstas Arkkitehdit

Ensimmäisestä kerroksesta Tyynylaavantien varrelta löytyy esimerkiksi asukkaille tarkoitettu kaupunkiverstas, jossa voi käyttää vaikkapa 3d-tulostinta, laserleikkuria ynnä muita työkaluja. Samoin 1. kerroksessa on monitoimitila, esiintymistila, tiloja bändeille ja muulle musiikkitoiminnalle, kuvaamataidontiloja sekä iltaisin avoinna oleva kahvila.

600-paikkainen muunneltava salitila

Uuden lukion sisätiloja.

Talo ei sisätiloiltaan muistuta mitenkään perinteistä koulurakennusta. Varsinaisia luokkahuoneita ei ole, vaan tiloissa on erilaisia muunneltavissa olevia oppimissoluja ja yhteistiloja. Sisustuselementteinä on muun muassa lasiseiniä, viherkasveja, oleskeluryhmiä ja jopa riippumattoja. Havainnekuva: Verstas Arkkitehdit

Talon juhlasalista tulee varsin hulppea. Sinne tulee muun muassa 600-paikkainen katsomo. Tila on väliseinillä pilkottavissa pienempiin osiin ja eri näyttämöihin.

Toisessa kerroksessa on puolestaan enemmän opiskelutiloja. Talossa on viisi niin kutsuttua oppimissolua, perinteisiä luokkahuoneita ei ole. Rakennuksessa on paljon lasiseiniä, ja oppimisympäristö on avoin. Kerrokseen tullaan sijoittamaan esimerkiksi talon hallinto ja opettajat. Sieltä löytyy myös niin kutsuttuja intensiivitiloja, joissa vaikkapa taloyhtiöt voivat pitää kokouksiaan.

3. kerroksesta löytyy muun muassa ryhmätyötiloja ja laboratorioita.

Kattopihoihin eri toimintoja

Näkymä Ulappasillalta päin

Näkymä Ulappasillalta päin. Seiniin voidaan heijastaa valoteoksia. Havainnekuva: Verstas Arkkitehdit

Talon pihat ovat toiminnallisia. Teemoina ovat esittäminen, kehittäminen ja tutkiminen. Yksi pihoista on niin kutsuttu tapahtumapiha, toinen tutkimuspiha ja kolmas liikuntapiha. Liikuntapihalle voi tulla vaikkapa parkour-rata tai trampoliineja. Tutkimuspihalla voi olla esimerkiksi viljelyslaatikoita. Pihoilla voi olla mahdollisuus ja välineistöä esimerkiksi ilmaston ja sään tarkkailuun tai vaikkapa tähtien tutkimiseen.

– Talon suunnittelun lähtökohtina ovat olleet ekologisuus ja energiatehokkuus, Riina Palva sanoi.

Esimerkiksi ylimmälle katolle sijoitetaan aurinkopaneelit.

Talo valmistuu elinkaarihankkeena, jossa rakentaja vastaa talosta 20 vuoden ajan.

– Talo nostaa Vuosaaren ja koko Itä-Helsingin profiilia ja imagoa

Panelisteja keskutelemassa Vuosaaren lukion uudesta rakennuksesta.

Paneelikeskusteluun osallistuneet Liisa Winberg (Vuosaaren musiikkikoulu), Marko Paju (Vuosaaren lukio), Eero Hildén (Teatteri Ihme), Pekka Pirkkala (Visit Vuosaari), Tarja Korvenpää (Vuosaaren Urheilutalo), Tuuli Tokkola (Vuotalo) ja tilaisuuden juontanut Juha-Pekka Turunen (Helsingin kaupunki) pohtivat uuden lukiorakennuksen tuomia mahdollisuuksia ja merkitystä. Kuva: Eero Honkanen

Arkkitehti Riina Palvan esitelmän jälkeen paneelikeskustelussa pohdittiin talon merkitystä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia, sitä, miten talo voi edistää hyvää elämää Vuosaaressa.

Alusta asti uuden lukion suunnittelussa mukana ollut Vuosaaren lukion rehtori Marko Paju uskoi talon nostavan Vuosaaren sekä koko Itä-Helsingin imagoa.

– Ensisijaisesti talo tietysti mahdollistaa hyvät oppimismahdollisuudet.

Vuosaaren musiikkikoulun rehtori Liisa Winberg oli iloinen talon taiteen perusopetukselle tarjoamista tiloista, joista Vuosaaressa on ollut huutava pula.

Teatterimies Eero Hildén puolestaan ihasteli tilojen muunneltavuutta.

– Nyt eri taiteenlajien on mahdollisuus toteuttaa erilaisia ja erikokoisia produktioita Vuosaaressa.

Vuosaaren Urheilutalon hallipäällikkö Tarja Korvenpää iloitsi myös tulevasta uudesta naapurista ja sen tarjoamista harrastustiloista. Samalla hän esitti aiheellisen huolensa lähialueen parkkipaikkojen riittävyydestä. Samoja niukkoja parkkitiloja ovat jakamassa uuden lukion lisäksi myös viereinen urheilutalo uimahalleineen ja Vuotalo kirjastoineen  sekä omine kävijöineen.

– Miten parkkitilanne ratkaistaan?

Näkymä Vuosaaren Urheilutalolle ja Vuotalolle johtavalta raitilta.

Näkymä Vuosaaren Urheilutalolle ja Vuotalolle johtavalta raitilta. Havainnekuva: Verstas Arkkitehdit

Pekka Pirkkala Visit Vuosaaresta toivoi ja uskoi, että uudessa lukiossa on imua ja alueen nuoret valitsevat jatkossa oman lukion, eivätkä lähde ”merta edemmäs kalaan”.

– Tiede, taide ja liikunta tulevat yhdistymään hienosti uudessa rakennuksessa, totesi puolestaan Vuotalon johtaja Tuuli Tokkola, joka korosti kolmen vierekkäisen talon ja toimijan yhteistyötä.

Paneelissa pohdittiin lisäksi talon ja sen ympäristön turvallisuusasioita, reittejä ja valaistusta. Keskustelun juontanut vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen heitti ilmoille myös kysymyksen tulevan rakennuksen nimestä. Mikä se voisi olla? Siihen on varmaan talon pääkäyttäjillä eli kouluväellä oma painava sanansa sanottavana.

Teksti: Eero Honkanen