Vuosaaren pohjoisen lähikeskustan ympäristön asemakaavatyö on aloitettu uudelleen alusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Aiempi versio suunnitelmista oli esillä alkuvuodesta 2020, jolloin myös Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta laativat yhteisen lausunnon kaavahankkeesta.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta toteavat 11.1.2024 jättämässään mielipiteessään muun muassa seuraavaa:
”Koska kovin oleellisia muutoksia suunnitelmiin ei kuluneen neljän vuoden aikana ole juuri tullut, vuosaarelaisyhteisöt viittaavat kannanottonaan aiempaan mielipiteeseen, ja tuovat tässä lähinnä esille niitä näkökohtia, joita teetettyjen taustaselvitysten ja muun uuden tiedon osalta on syytä nyt erityisesti korostaa.
Vakuutusyhtiö Ilmarisen kortteli Neitsytsaarentiellä
Ilmarisen omistaman korttelin 54053 osalta allekirjoittajat yhtyvät Helsingin kaupunginmuseon edellisessä OAS-vaiheessa antamaan lausuntoon rakennusmestari Klaus Grothin suunnittelemasta alueen ympäristön kokonaisuuteen erinomaisesti nivoutuvasta korttelista: ”Maakunnallisesti arvokkaassa kohteessa täydentävä purkaminen ei ole perusteltua. Kaupunginmuseo korostaa, että mahdollista tiivistämistä tulee tutkia rakennusten korjaamisen ja laajentamisen kautta.”
Vuosaaren Pohjoinen ostoskeskus
Asemakaavan muutoshakemuksen jättänyt Vuosaaren Liikekeskus Oy on neuvotellut tonttinsa kehittämisestä Varte Oy:n ja Helsingin kaupungin kanssa vuoden 2023 aikana, kun Bonava Suomi Oy vetäytyi hankkeesta vuonna 2022.
Uusi viitesuunnitelma perustuu edelleen ostoskeskuksen purkamiseen ja uuden korkean asuinkerrostalokorttelin rakentamiseen sen tilalle. Osassa kerrostalojen alakerroksia olisi muutamia liikehuoneistoja. Liiketilojen potentiaalisesti käytettävissä oleva laskennallinen kapasiteetti laskisi viitesuunnitelman toteuttamisen myötä radikaalisti, eli noin neljännekseen nykyisestä (3 252 k-m2 vs. 780 k-m2). Uudistuksen olisi siten vaikea nähdä parantavan Keski-Vuosaaren palvelujen kehittämisen mahdollisuuksia.
Ostoskeskuksen suhteen nykyisen rakennuksen huolellinen korjaaminen ja toimintakonseptin innovatiivinen uudistaminen on allekirjoittajayhteisöjen mielestä siten yhä paras ratkaisu. Insinööritoimisto Conditio Oy:ltä tilattu peruskuntoarvio antaa itse asiassa odotettua positiivisemman kuvan ulkonäöltään nykyään hieman surullisen näköisen ostoskeskuksen teknisestä kunnosta. Arvion mukaan rakennus on edelleen teknisesti tyydyttävässä kunnossa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Saatsi Arkkitehdit Oy:ltä tilattu rakennushistoriaselvitys täydentää aiemmassa lausunnossamme esille tuotuja arkkitehti Lauri Silvennoisen suunnittelemaan vuonna 1965 valmistuneeseen ostoskeskukseen liittyviä merkittäviä maisemallisia ja rakennushistoriallisia arvoja: ”Liikekeskus on huolellisesti suunniteltu pääosin elementtirakenteinen kokonaisuus. Sen vahva horisontaalinen linjakkuus ja selkeys, katetut käytävät ja lasiset julkisivut edustavat selkeästi rakennusajankohdan ostoskeskusarkkitehtuurin ihanteita. Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus on rakennuksena merkittävä ja melko hyvin säilynyt esimerkki rakennusajankohdan arkkitehtuurin tavoitteista ja uudenlaisen rakennustekniikan kehittymisestä. Se on myös oleellinen osa lähiympäristön ja koko Vuosaaren alkuperäisen aluesuunnitelman tavoitteita ja periaatteita.”
Lopuksi
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat viime aikoina kannanotoissaan useasti arvostelleet Kallvikintien reunoilla äskettäin tehtyjä suunnitteluratkaisuja Keski-Vuosaaren maakunnallisesti arvokkaalle kulttuuriympäristölle vahingollisina. Nyt pohjoisen ostoskeskukseen kohdistuva suunnitelma toistaa silti ikävästi aiemmin tehtyjä epäviisaita kaavaratkaisuja. On tärkeää, että Keski-Vuosaaressa säilyy myös julkisia rakennuksia, jotka kertovat alueen historiasta. Asuinympäristön ajallinen kerrostuneisuus lisää tutkitusti myös asumisviihtyvyyttä.
Nähtävillä olevan kaavahankkeen aiemman osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen kriittinen kaupunkisuunnittelukeskustelu purkavan saneerauksen otsikon alla tapahtuvasta esikaupunkien ajallisesti monivaiheisen rakennetun ympäristön tuhoamisesta on kuitenkin huomattavasti edennyt. Tällä hetkellä useiden 1960-luvun ostoskeskusten säilyttävä uudistaminen on suunnitteilla (Puotinharju, Pihlajamäki ja Kontula), ja muutama lähiöiden syntyajan liikekeskus on Munkkivuoren ostoskeskuksen tavoin viihtyisä ja elinvoimainen ihan sellaisenaan. Kulosaaren ostoskeskuksen purkamista esittänyt asemakaava todettiin vuonna 2020 korkeimmassa hallinto-oikeudessa lainvastaiseksi.
Asemakaavamateriaalin mukana oleva suppea vuorovaikutussuunnitelman luonnos ei siinä annettujen vastausten perusteella valitettavasti tunnista lainkaan käynnissä olevaa ajattelutavan muutosta, tai yleensä kunnianhimoisemman säilyttävän ja ekologisesti kestävämmän lähiösuunnittelun tarvetta, vaan turvautuu perustelemaan tehtyjä linjauksia erilaisin itseään toteuttavin kehäpäätelmin, joissa myönnetään kyllä paikan lukuisat arvot, mutta todetaan tavoiteltavan täydennysrakentamisen olevan yhteensopimaton arvojen vaalimisen kanssa. Paradoksaalisesti ostoskeskuksen kulttuuriympäristöarvojen heikentymisen todetaan epäsuorasti olevan itse aiheutettua, eli johtuvan vain runsaat kymmenen vuotta sitten rakennuksen ympäristöön laaditusta asemakaavasta ja sen pohjalta lähiympäristöön toteutetusta uudesta rakentamisesta.
Helsingissä 11.1.2024
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja,
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja,
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja”