Vuosaaren hienot ulkoilumahdollisuudet ovat Pentti Turusen mieleen.
Pentti Turunen, kerro lyhyesti itsestäsi ja elämästäsi.
– Olen 84-vuotias eläkeläinen, joka on asunut vaimon kanssa Kallvikintiellä syksystä 2024 saakka. Minulla on kolme poikaa, viisi lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi. Vanhin poika asuu Espoossa, keskimmäinen Yhdysvalloissa ja nuorin Vuosaaressa.
Tein työurani liikennetiedottajana Liikennekeskuksessa, josta jäin vuonna 2003 eläkkeelle. Työhöni kuului esimerkiksi ruuhkatilanteiden selvittäminen monitorien avulla sekä autoilijoiden palautepuheluihin vastaaminen, jos vaikka tiessä oli kuoppa. Ylen Radio Suomen Liikenneradiossa olin muutaman vuoden äänessä yhdessä Esko Riihelän kanssa. Kerroimme radiossa vaikkapa ruuhkista, tiesäästä ja vastailimme kuulijoiden kysymyksiin.
Missä muualla kuin Vuosaaressa olet asunut?
– Synnyin vuonna 1940 Jämsänkoskella, jossa äitini oli talvisotaa evakossa Helsingistä. Sieltä muutimme melkein heti syntymäni jälkeen takaisin Fleminginkadulle, josta Pirkkolaan varhaislapsuuden vuosiksi. Sen jälkeen olen asunut Herttoniemessä kahdesti, Roihuvuoressa, Lauttasaaressa ja Siltamäessä ennen Vuosaarta, josta lähden aikanaan jalat edellä.
Kuinka kauan ja missä olet asunut Vuosaaressa?
– Muutin Vuosaareen vuonna 1975, kun keilakaveriltani vapautui yksiö vuokralle Isonvillasaarentieltä. Muutin myöhemmin Isonvillasaarentiellä suurempaan asuntoon, kunnes vuonna 1983 Haapasaarentielle, josta 2024 nykyiseen kotiin Kallvikintielle.
Mikä on parasta Vuosaaressa?
– Kyllä parasta on hienot ulkoilumahdollisuudet, jollaisia ei oikein muualla Helsingissä ole.
Onko Vuosaaressa jotakin kehitettävää?
– Asuinrakentaminen alkaisi jo riittää ja luonnon voisi antaa olla rauhassa. Välillä tuntuu, etteivät palvelut vastaa lähes 40 000 asukkaan kaupunginosaa.
Mikä on suosikkipaikkasi Vuosaaressa?
– Mustavuori, Uutelan seutu ja Ullaksenpuisto ovat suosikkipaikkojani.
Mitä olet harrastanut Vuosaaressa?
– Nuorempana hiihdin Mustavuoressa, nykyisin vain viikon Lapissa kerran talvessa. Lisäksi olin Asunto-Oy Lokkisaarentien hallituksessa kymmenisen vuotta, kun asuimme Haapasaarentiellä. Putkiremontit ja muut hankkeet olivat mielenkiintoista selvityspuuhaa.
Nykyisin käymme vaimon kanssa Vuosaaren uimahallissa pari kertaa viikossa vesijumpassa. Myös Vuotalossa ollaan käyty niin Mummodiskossa, konserteissa kuin elokuvissakin. Lisäksi seuraamme televisiosta mielenkiinnolla snookeria. Yksi harrastus on lastenlasten jääkiekkoharrastuksen seuraaminen. Kaksi pojanpoikaa pelaa Viikingeissä ja heidän kuljettaminen sekä pelien seuraaminen Etelä-Suomen jäähalleissa on tullut viime vuosina tutuksi.
Olen keilannut vuodesta 1966, mutta en Vuosaaressa. Käyn edelleen joka tiistai Talin keilahallissa pelaamassa omaan pussiin Liiga-60:ssä eli yli 60-vuotiaiden keilausveteraanien ryhmässä. Meitä on noin 250 hengen ryhmä, jonka parissa pääsee vaihtamaan kuulumiset ja touhuamaan rakkaan harrastuksen parissa.
Mikä on mieleisin muistosi Vuosaaresta?
– Yksi mieleinen muisto on, kun vanhin poika aloitti koulutaipaleensa Heteniityntien koulussa. Hän kävi koulunsa lukiota myöten Vuosaaressa. Myös nuorimman pojan syntyminen 1982 on jäänyt Vuosaaren vuosista hyvin mieleeni.
Haastattelu ja kuva: Antti Honkanen
