Vuosaaren satama.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY mittasi vuonna 2025 ilmanlaatua Katajanokan satamassa. HSY on seurannut Katajanokan, Länsisataman, Eteläsataman ja Vuosaaren satamien ilmanlaatua vuodesta 2009 alkaen. Myös mittaukset Katajanokalla osoittavat, että satamien ilmansaastepitoisuudet ovat matalia, eivätkä ilmansaasteiden pitoisuuksille asetetut raja-arvot ole satamissa ylittyneet. Laivojen tulo- ja lähtöajat näkyvät pitoisuuksien vuorokausivaihtelussa.
Satamissa mitatut ilmansaasteiden pitoisuudet ovat matalia
Ilmansaasteiden pitoisuudet olivat Eteläsatamassa Katajanokalla vuonna 2025 matalia verrattuna Helsingin vilkasliikenteisiin alueisiin. Satamat sijaitsevat hyvin tuulettuvilla alueilla, ja päästöt laimenevat tehokkaasti avoimissa ympäristöissä. Satamien ilmanlaatuun vaikuttaa laivojen päästöjen lisäksi satama-alueen muu liikenne.
Sekä laivaliikenteen että satama-alueiden autoliikenteen päästöt ovat selkeästi vähentyneet noin 20 vuoden aikana. Ilmansaasteiden pitoisuuksille asetetut raja-arvot eivät ole satamissa ylittyneet.
– Varsinkin rikkidioksidin pitoisuuksissa on näkynyt selkeä lasku sen jälkeen, kun laivaliikenteen päästönormit tiukentuivat vuonna 2010 ja 2015. Tämän lisäksi mittauksissa näkyy myös, että energiantuotannon rikkidioksidipäästöt ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla merkittävästi. Nykyään pitoisuudet ovat lähes nollatasolla, HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Saija Korhonen kertoo.
Pakokaasujen typpidioksidin pitoisuudet puolittuneet
Ilmanlaadun siirrettävän mittausaseman lisäksi Länsisatamassa, Etelärannassa ja Katajanokalla seurataan vuosittain pienillä keräimillä pakokaasujen typpidioksidin pitoisuuksia. Näitä mittauksia on tehty jo lähes 20 vuoden ajan. Tuona aikana typpidioksidin pitoisuudet ovat puolittuneet Helsingin satamissa. Pitoisuuksien lasku johtuu autokannan uudistumisesta ja pakokaasupäästöjen puhdistumisesta sekä laivaliikenteen päästöjen vähenemisestä.
– Aikaisempina vuosina mitatut typpidioksidin vuosipitoisuudet vielä ylittivät Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjearvon, mutta vuonna 2025 Katajanokalla mitatut pitoisuudet jo alittivat tiukkana pidetyn vuosiohjearvon, Korhonen kertoo.
– Satamassa rakennamme puitteita logistiikan ja merenkulun puhtaan siirtymän tarpeille. Valmistaudumme liikenteen sähköistymiseen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden, muun muassa metanolin jakeluun, sanoo Helsingin Sataman HSEQ- ja kestävän kehityksen päällikkö Andreas Slotte tulevaisuuden näkymistä.
– Päästöt satama-alueilla ovat vähentyneet pitkällä aikavälillä roimasti ja syitä hyvään kehitykseen on varmasti useita: polttoaineiden rikkipitoisuus on vähentynyt, moottoriteknologia kehittynyt ja ajoneuvokanta sähköistynyt. Uskon, että tuloksissa näkyy myös se, että olemme viime vuosina alkaneet tarjota aluksille maissa tuotettua sähköä useissa satamanosissa. Maasähkön käyttö vähentää laivan ilmanpäästöjä jopa 80 %:lla, kun se on satamassa, Slotte jatkaa.
