Helsingin sataman tavara- ja matkustajaliikenteen volyymit vakaalla tasolla

Vuosaaren satama.

Vuosaaren satama.

Vuosi 2025 ei tuonut Helsingin Sataman kautta kulkeneeseen tavaraliikenteeseen tai matkustajamääriin suuria yllätyksiä. Yksikkölastin kappalemäärä pysyi 1,1 miljoonassa yksikössä. Kokonaistavaraliikenne Helsingin Satama -konsernissa oli 13,4 miljoonaa tonnia, mikä on 4,7 % edellisvuotta vähemmän. Linjaliikenteessä kulki 9,5 miljoonaa matkustajaa (+ 0,9 %). Lisäksi kansainväliset risteilijät toivat kaupunkiin 175 000 risteilyvierasta.

– Matkustajaliikenteen kesäsesonki oli oikein vilkas, mutta koko vuoden matkustajamäärän kasvu jäi vaatimattomaksi. Tavaraliikenteen osalta odotimme turhaan Suomen talouden kääntymistä kasvuun. Tämä näkyi satamassa erityisesti vaisuna tavaratuontina, Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Ville Haapasaari summaa viime vuoden liikennettä.

Konttien ja perävaunujen määrä kasvoi, irtolastien määrä laski

Vuonna 2025 kokonaistavaraliikenteen määrä Helsingin Satama -konsernissa oli 13,4 miljoonaa  tonnia (-4,7 %).

Ulkomaisen tavaraliikenteen tuonti oli 5,9 M tonnia (-7,7 %) ja vienti 7,3 M tonnia (-0,2 %).

Viennissä sataman kautta kulki muun muassa koneita ja laitteita sekä muuta kappaletavaraa sekä paperia ja sellua. Suomeen taas tuotiin varsinkin kulutus- ja investointitavaroita sekä teollisuustuotteita.

Helsinki on yksi Pohjoismaiden suurimmista yksikkölastisatamista. Se palvelee Suomen ulkomaankaupan yksiköityä tavaraliikennettä, eli rekoissa, perävaunuissa ja konteissa kuljetettua rahtia.

Vuonna 2025 yksiköityä tavaraliikennettä kulki 1,1 miljoonaa yksikköä. Konttiliikenne oli vajaat 0,5 miljoonaa TEU:ta (TEU = 20 jalan merikonttia vastaava tilavuusmitta) eli 9,5 % edellisvuotta vilkkaampaa. Rekkoja kulki 462000 (-6,7 %) ja perävaunuja 178000 (+1,3 %).

Ulkomaanliikenteessä oli 7 293 aluskäyntiä (1,0 %), joka on kolmannes Manner-Suomen aluskäynneistä. Rannikkoliikenteen aluskäyntejä oli 68 kpl (-13,9 %).

Matkustus vilkastui hitusen

Linjaliikenteessä matkustajia kulki yhteensä 9,5 miljoonaa, mikä oli 0,9 % edellisvuotta enemmän.

Vilkkain reitti on Helsingin ja Tallinnan välillä. Sillä kulki 7,5 miljoonaa laivamatkustajaa, mikä on hieman edellistä vuotta enemmän. Tukholman reitillä kulki 1,7 miljoonaa ja Helsingin ja Travemünden välillä 167 000 matkustajaa. Matkustajaliikenteen ajoneuvoja kulki 1,4 miljoonaa, eli 2 % vähemmän kuin viime vuonna.

Kotimaisen rakennustuotannon matalasesonki näkyy yhä melko hiljaisena työmatkaliikenteenä Helsingin ja Tallinnan välillä. Lisäksi venäläisiä matkustajia ja kaukaa saapuneita turisteja on laivareiteillä vilkkaimpiin vuosiin verrattuna vähän.

Linjaliikenteen ja kansainvälisen risteilyliikenteen yhteenlaskettu kokonaismatkustajamäärä oli 9,6 miljoonaa.

Kansainvälisten risteilijöiden aluskäyntejä kertyi vuoden aikana 101 ja kaikkiaan Helsinkiin saapui reilut 175 000 kansainvälistä risteilyvierasta, mikä on 26,4 % edellisvuotta enemmän.

Helsingissä ensimmäistä kertaa käyviä risteilyaluksia oli 6, ja kaupungissa yöpyi alus 6 kertaa.

Helsinkiin saapui myös vuonna 2025 eniten risteilymatkustajia Saksasta, Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Kanadasta ja Australiasta.

Vuosi 2026 on vaikeasti ennustettava

Elämme aikaa, jossa logistiikan ja maailmanpolitiikan ennustettavuus on edelleen heikko. Erityisesti tavaratuonnin kasvu edellyttäisi kotimaisen rakentamisen piristymistä sekä kuluttajien aktiivisempaa ostokäyttäytymistä.

– Tavaraliikenteen ennuste kuluvalle vuodelle on varovainen, ja matkustajaliikenteessä odotamme maltillista kasvua, Haapasaari päättää.