– Viihdyn Vuosaaressa niin hyvin, että nykyisestä asunnostani muutan taivaaseen, Ambrosius hymyilee Kulttuurikeskus Sofian rantamaisemissa.
Kallvikinniemessä asuva Isä Ambrosius (oikealta nimeltään Risto Jääskeläinen), 73, ei toden totta jäänyt laakereilleen lepäämään, kun hän siirtyi eläkkeelle vuoden 2017 lopussa Helsingin ortodoksisen hiippakunnan metropoliitan virasta. Tätä nykyä hän keskittyy Kallvikinniemessä sijaitsevan Kulttuurikeskus Sofian asioihin, onhan hän säätiön puheenjohtaja. Lisäksi Ambrosius on kysytty luennoitsija, joka pitää suuresti kirjoittamisesta.
– Jäädessäni eläkkeelle ajattelin, että 30 vuoden piispanviran jälkeen on annettava muillekin mahdollisuus kunnostautua. Toukokuun lopussa valmistui viimeisin kirjani Valoa portailla. Olen myös aloittanut bloggaamisen sekä videobloggaamisen, Ambrosius sanoo kesäkuisena hellepäivänä Kulttuurikeskus Sofian kokoustiloissa.
Taitava verkostoituja
Ambrosius tunnetaan erinomaisena verkostoitujana, jolla on läheiset välit Suomen liike-elämän, poliitikan ja kulttuurin kärkeen. Edellisiltana hän on palannut Brysselistä tapaamasta suomalaisia EU-meppejä ja -komissaari Jyrki Kataista. Tapaamisissa on keskusteltu suomalaispoliitikkojen kokemuksista sekä EU:n tulevaisuudesta ja arvoista. Poliitikoksi Ambrosius ei aio lähteä, vaikka esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa kaksi puoluetta yritti houkutella häntä ehdokkaakseen. Mies naurahtaa, että tuntee uudesta Suomen hallituksesta enää vain puolet.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Ambrosius Rosa Liksomin taidenäyttelyn edessä.
– Opiskelin yliopistossa teologiaa ja yhteiskuntaoppia, joten sitäkin kautta on tullut valveutuneisuutta yhteiskunnallisista asioista. Kyllä kirkonmiehen tulee tietää, missä maailmassa eletään, Ambrosius miettii.
Myös Geneve on tuttu paikka Ambrosiukselle, sillä virassa ollessaan hän vieraili siellä aktiivisesti Kirkkojen maailmanneuvostossa.
– Vanha suola janottaa vielä eläkkeelläkin, elokuun lopussa matkustan Moskovaan tervehtimään työni kautta tutuksi tulleita kirkonmiehiä, joista on tullut ystäviäni.
Yrittäjän sydän – ei virkamiehen
Muun muassa piispa emerita Irja Askolan ja presidentti Tarja Halosen ystävänä tunnettu Ambrosius viihtyy teatteriesityksissä, taidenäyttelyissä ja kirjallisuuden parissa. Sosiaaliset taidot ovat tulleet jo äidinmaidossa, sillä hän on syntynyt Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä. Myös yrittäjyys on entisen metropoliitan sydäntä lähellä, sillä Ambrosius on pitänyt itseään aina tekijänä – ei virkamiesmäisenä ihmisenä.
– Karjalainen supliikki minulla on aina ollut. Lisäksi monet suomalaiset yhteiskunnan kärkinimet ovat olleet kiinnostuneita ortodoksisuudesta, ja ehkä minun kanssani siitä on ollut helppo puhua. Yhden tärkeimmistä opeista verkostoitumisen kannalta olen saanut, kun olen elämäni varrella vetänyt velkaisia instituutteja, joille olen liike-elämän päättäjiltä kulkenut hattu kourassa pyytämässä rahoitusta.
Sofiassa järjestetään muun muassa ikonikursseja.
Sofiassa monipuolista ohjelmaa
Ambrosius oli aikoinaan luomassa Uutta Valamon luostaria kuten myös Kulttuurikeskus Sofian perustamista Kallvikinniemeen. Sofian pystyttämisessä tarvittiin taas kerran neuvottelijan taitoja, sillä OP-ryhmän omistuksessa olleet rakennukset ja tontti eivät olleet edes myynnissä. OP:n silloinen pääjohtaja Reijo Karhinen lupasi kuitenkin henkilökohtaisesti Ambrosiukselle, että kaupat tehdään. Kauppa toteutui vuonna 2006, ja seuraavana vuonna Kulttuurikeskus Sofia avasi ovensa.
Sofiassa järjestetään muun muassa kursseja ja seminaareja, taidenäyttelyitä ja taideopetusta, hiljentymisviikonloppuja ja juhlia. Lisäksi siellä on ravintola sekä hotelli. Moni yhdistää Sofian pelkästään ortodoksiseen uskoon, mutta paikan ovet ovat kaikille avoinna.
– Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiö on normaali suomalainen kulttuurisäätiö, joka on perustettu pääsääntöisesti lahjavaroin. Säätiön hallituksessa istuu esimerkiksi Irja Askola sekä Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Ambrosius luettelee.
Ambrosius asui ensin Helsingin ortodoksisen hiippakunnan hänelle vuokraamassa virka-asunnossa Sofian tontilla, kunnes päätti muuttaa pienempään Sofian kerrostalohuoneistoon.
Vuosaari tehnyt vaikutuksen
Ambrosius pitää kunnostaan huolta uimalla joka toinen päivä Sofian uima-altaassa ja joka toinen päivä kävelemällä Kallvikinniemen luonnossa. Hän on viihtynyt Vuosaaressa erinomaisesti: merenläheisyys, kätevä sijainti metroverkolla, monikulttuurisuus ja lähiön yhteisöllisyys sekä yhteishenki ovat tehneet häneen vaikutuksen.
– Esimerkiksi Vuosaari-lehdellä on ollut ja tulee olemaan tässä yhteisöllisyydessä oma merkittävä roolinsa. Myös Columbus on minulle juuri sopivan kokoinen kauppakeskus, josta saa kaiken tarvittavan – sitä suuremmissa kauppakeskuksissa eksyn, merenrantamaisemissa asuva Ambrosius kehuu.
Mänty pelasti hengen
Kallvikinniemeen sijoittuu myös melko karmaiseva kokemus, sillä talvella 2010 auto törmäsi häneen kävelylenkillä.
– Siirryin kadulta Kallvikinniementien lumipenkalle, kun huomasin, että nuoret ajoivat tiellä rallia. Kohdallani auto lähti kuskin käsistä ja paiskauduin sen tuulilasin kautta ojaan. Auto törmäsi vieressäni jököttäneeseen mäntyyn ja meni lunastuskuntoon. Varmaankin kiitos tuon puun olen vielä hengissä, sillä auto olisi muuten jyrännyt minut uudelleen, Ambrosius muistelee onnettomuutta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
– Koemme Sofiassa olevamme vuosaarelaisia, ja tänne ovat kaikki vuosaarelaiset tervetulleita, sanoo Ambrosius, joka toimittaa usein kulttuurikeskuksessa sijaitsevan Pyhän Viisauden kappelin jumalanpalveluksia.
Metropoliitta toimitettiin Töölön sairaalaan tutkimuksiin, joissa ei onneksi löytynyt vakavia vammoja. Autossa ollut mieskaksikko pakeni puolestaan paikalta. He kuitenkin ilmoittautuivat myöhemmin poliisille.
– Onneksi nykyään tuolla tiellä on hidasteita, ettei rallia voi enää oikein ajaa. Taksikuski sanoi minulle joskus, että Kallvikinniementie on kuin Rooma ja seitsemän kukkulaa noiden hidasteiden vuoksi, Ambrosius naurahtaa.
Haaveena tulla viisaaksi mieheksi
Työskennellessään metropoliittana Ambrosius piti eniten uusien pappien vihkimisestä, sillä silloin näki konkreettisesti, että ”kirkko elää ja henki puhaltaa”. Suurimpina onnistumisinaan työssään hän pitää Uuden Valamon ja Kulttuurikeskus Sofian pystyttämistä, joissa on tarvittu ”yrittäjämäisiä taitoja”.
Mistä Suomessa tunnettu kulttuurivaikuttaja ja mestariverkostoituja haaveilee nyt seiniorivuosinaan?
– Sanoin jo pikkupoikana, että haluan isona viisaaksi mieheksi. Sillä tiellä ollaan: haluan ymmärtää elämää paremmin, lukea paljon sekä kasvaa henkisesti, Ambrosius miettii.
Haastattelu ja kuvat: Antti Honkanen
