Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Pähkinäpensas (Corylus avellana).
Vähän aikaa sitten tuli pähkinäpensaan siitepölyvaroitus. Helsingissä oli tänä vuonna mittaushistorian lämpimin tammikuu. Kaisaniemessä on mitattu lämpötila vuodesta 1844. Reilu kymmenen vuotta sitten, 2007, oli myös hyvin lämmin tammikuu. Ruotsin köynnöskuusamat kukkivat ja nurmikoita leikattiin yleisesti. Suurimmat tuhot aiheutuvat maataloudelle. Routimisen puutteesta maa ”liettyy”, elikkä mururakenne muuttuu, eikä maa ”hengitä”. Kasvituholaiset lisääntyvät ja sienirihmastot valtaavat maaperän. Suomalainen talvi tarvitsee myös pakkasia.
Pähkinäpensas (Corylus avellana) on hyvin pensasmainen. Ympärysmitaltaan paksuin Suomessa tavattu pähkinäpensas on ollut 195 senttimetriä juurakon tyveltä mitattuna. Todennäköisesti siinä on ollut useampi runko yhteen kasvaneena. Juurakko voi elää tuhatkin vuotta laajentuen aina ulospäin. Näin se muodostaa kehän. Pensaalla on oma ”ötökkä-” ja sienilajistonsa.
Mustavuoren ja Turun Ruissalon kasvustot lienevät maamme upeimmat. Kuusettuminen uhkaa maan happamoitumisen ja varjostamisen vuoksi, vaikkakin pähkinäpensas sietääkin lievää varjostamista. Outoa, että Mustavuoren pähkinäpensasto on sijoittunut luoteisrinteelle, mutta siellähän kyitäkin tavataan enemmin. Kylminä kesinä pähkinät eivät ehdi kypsyä ruskeiksi. Ahvenanmaalla varmimmin.
Tuskin havaittava emikukinto hedenorkkojen kanssa.
Jääkauden jälkeisen lämpökauden aikana pähkinäpensastoja kasvoi Pohjanmaata myöten. Siitä on todisteena subfossiilisten pähkinöiden löydökset soista. Muutama tuhat vuotta sitten ei ollut fossiilisia polttoaineita, mutta siitä huolimatta ilmasto oli lämpimämpää kuin nyt.
Pähkinäpensaan emikukka on kuin pieni timantti, josta kehittyy kesän kuluessa pähkinä. Aikanaan Ahvenanmaalta vietiin veroina Ruotsin hoviin hasselpähkinöitä. Niitä käytetään edelleenkin suklaan ja leivonnaisten lisämausteena. Pähkinäpensas on tuulipölytteinen, joten yksinään se ei tuota pähkinöitä. Turkki on maailman suurin hasselpähkinän viejä.
Kantarelli on pähkinäpensaan mykoritsa, joten sienisatoakin voi odottaa. Kaunis ja herkkä pikku puu tai pensas kaiken kaikkiaan, mutta sille on käynyt niin kuin metsälehmukselle, saarnelle ja monelle muulle vaateliaalle puulle. Maa on otettu viljelykäyttöön maan viljavuuden vuoksi.
Muutama vuosikymmen sitten rakennettiin pyörätie Sipooseen pähkinäpensaston vieritse. Siellä oli myös piiskataimia ja kysyin ympäristökeskuksesta lupaa saada ottaa pari tainta tulevan pyörätien alta. Siellä mökillä Etelä-Karjalassa ne nyt kasvavat suurina pähkinäpensastoina lastenlapsien ja kaikkien iloksi.
Uskon, että talvi tulee vielä tänne eteläänkin, onhan se jo Lapissakin reilu.
Markku Piipponen
