Kallahdessa sijaitsevan kerhotalo Sasekan tarina on merkittävä osa Vuosaaren lähihistoriaa. Nykyisin kerhotalona toimiva rakennus (kuvassa ympyröity punaisella) on vuonna 1938 Vuosaaressa aloittaneen Sasekan kevytbetonitehtaan entinen ruokala. Talo on rakennettu 1947, ja se on ainoa tehtaasta jäljellä oleva rakennus. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Simo Rista 1970
Kerhotalo Sasekan tai kenties paremmin Saseka-talon nimellä kulkeva jykevä rakennus Kalkkihiekankuja 6 -osoitteessa on tärkeä pala Vuosaaren lähihistoriaa. Talo on vuonna 1938 Vuosaaressa toimintansa aloittaneen Sasekan kevytbetonitehtaan entinen ruokala eli kostholli.
Ennen Sasekan tuloa Vuosaari oli maaseutumaista kyläaluetta, jonka rannoilla oli Helsingistä tulleiden kaupunkilaisten huviloita. Muutos alueella alkoi Sasekan ostettua Nordsjön kartanon laajoine hiekkamaineen ja rakennettua tehtaan meren läheisyyteen.
Vuosaaressa oli raaka-ainetta eli hiekkaa
Sasekan tehtaan portti. Oikealla entinen ruokala, nykyinen kerhotalo Saseka. Kuva: Esa Rytkösen arkistot, kuvaaja tuntematon
Vuosaari oli tehtaalle sopiva paikka, koska se sai raaka-aineita omalta maaltaan ja tuotteiden kuljetuksia helpotti myös meriyhteys. Toiminnan käynnistyttyä tehdas rakensi työntekijöilleen asunnot, toi palvelut, kuten postin sekä vapaa-ajan toiminnot. Se toi työpaikkoja, uusia asukkaita ja palveluita, mutta myös melua ja saasteita. Tämä karkotti huvila-asukkaita alueelta pois 40-luvulta alkaen. Kyläläiset ottivat tehtaan ja sen mukana tulleet uudet asukkaat hyvin vastaan.
Sasekan ruokala oli seuratoiminnan keskus
Henkilökunnan juhla ruokalan tiloissa suunnilleen 1950- ja 60-lukujen vaihteessa. Kuva: Pirkko Kuuslahti
Toiminnan kasvaessa aiemmat tehtaan ruokalat jäivät pieniksi ja rakennettiin kostholli 8, Saseka-talo vuonna 1947. Talon yläkerrassa oli itse ruokala keittiöineen ja erikseen herrojen sekä työläisten puoli. Alakerrassa puolestaan sijaitsivat sosiaalitilat.
Ruokalasta alkoi myös alueen oma yhdistystoiminta. Ensin perustettiin ruotsinkielinen nuorisoseura, marttayhdistys ja laulukuoro. Tehtaan aloitteesta perustettiin myös VPK, jonka toimintaan osallistuttiin vilkkaasti. Vuonna 1953 sai alkunsa Vuosaaren suomenkielinen marttayhdistys. Se järjesti 1950- ja 1960-luvuillla ennen joulua lastenjuhlat, jotka tehdas kustansi. Kukin lapsi sai juhlasta mukaansa pussin, jossa oli omena, pari piparkakkua ja karamellia. Ruokala oli Nordsjön kylän keskus, jossa pidettiin paljon juhlia ja kokouksia.
Saseka kehitti aluetta
Sasekan tehdasaluetta 1950-luvulla. Kuva: Vuosaari-lehden arkisto
Saseka-yhtiö toimi aktiivisesti Vuosaaren kehittämisen puolesta ja teetti jo vuonna 1942 Vuosaaren rakennuskaavan, joka ei toteutunut, koska Helsingin maalaiskunnalla kehittämisen painopiste oli Tikkurilassa. Saseka oli muutoinkin aktiivinen ja lahjoitti Helsingin maalaiskunnalle kaksi tonttia suomenkielisen koulun rakentamiseen. Rannikkopiirin kansakoulu valmistui vuonna 1950 ja oli aikanaan koko maan uudenaikaisin. Se kulki Sasekan koulun nimellä ja on nykyään Vuoniityn peruskoulun Heteniityn toimipiste.
Sasekan johdolla Vuosaaren kehittämisajatuksia jatkettiin, ja vuoden 1960 seutukaavaluonnoksessa Vuosaareen kaavailtiin jo satamaa, laajaa teollisuusaluetta, suurehkoa asuinaluetta, rautatietä, pikaraitiotietä ja Vuosaaren siltaa. Nämä suunnitelmat hämmensivät Vuosaaren asukkaita, mutta jäivät tuolloin vain suunnitelmiksi.
Sen sijaan Uudenmaan lääninhallituksen vuonna 1959 alueelle määräämät rakennuskaavat etenivät Sasekan toimesta niin, että sen maille päästiin rakentamaan jo vuodesta 1963 alkaen. Sasekan tavoin toinen alueen iso maanomistaja Helsinki oli vahvasti mukana alueen kehittämisessä. Se johti Vuosaaren liittämiseen Helsinkiin vuonna 1966. Samalla Vuosaari muuttui kylästä kaupunginosaksi.
Tehdas lopetti 1978
Sasekan tehdas Kallvikinniemestä päin kuvattuna. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Eeva Rista 1970
Liitoksen jälkeen Sasekan aktiivisuus sekä tehdastoiminta heikkenivät. Isommat tehtaat valtasivat markkinat, ja Vuosaaren hiekka alkoi ehtyä. Saseka vaikutti kuitenkin jonkin verran Vuosaaren kehitykseen vielä viimeisinä tehtaan toimintavuosina. Lääninhallitus antoi Sasekan hakemuksesta Kallahdenharjulle suojelupäätöksen vuonna 1973. Päätöstä pidettiin suurena voittona alueen asukkaille.
Saseka myi Helsingille maansa vuonna 1975 ja lopetti tehtaan toiminnan 1978 sekä muutti pois alueelta. Näin Helsingin kaupunki sai vapaat kädet Etelä-Vuosaaren suunnittelulle. Se vuokrasi tehtaan tiloja pienyrityksille 1980-luvun lopulle asti. Ne purettiin lukuun ottamatta Sasekan ruokalarakennusta.
Vuosaaren historia -Facebook-ryhmässä moni entinen ja nykyinen vuosaarelainen on tuonut esiin Sasekan tehtaaseen sekä sen ruokalaan liittyviä muistojaan. Sasekan ruokalan päädyssä olleessa portinvartijan kopissa jaettiin tilipussit ja valvottiin kulkua tehtaan alueelle. Kellarissa olleesta VPK:n palotallista tuli 60-luvun alusta alkaen bändien treenitila ja ruokalassa treenattiin penkkipunnerrusta. Erilaiset juhlat häistä lastenjuhliin ovat jääneet elämään monien muistoihin kuin myös tehtaan vaiheet ja vaikutukset Vuosaareen.
Ruokalasta asukastaloksi
Kuvassa Saseka-taloa tehtaan entisen portin kohdilta nykypäivänä.
Saseka-talo oli vuosia tyhjillään, kunnes vuonna 1989 alkoi Vuosaaren toinen rakennusvaihe, jota kaupungin Vuosaari-projekti koordinoi. Suunnittelussa hyödynnettiin viimeisimpiä virtauksia. Kaupungin sosiaalitoimi sekä seurakunta olivat vahvasti mukana, ja Kallahden alueelle rakennettiin asukastaloja useamman kiinteistö- ja asuntoyhtiön kerhotiloiksi.
Saseka-talo peruskorjattiin ja avattiin vuonna 1995 asukastaloksi. Siellä alkoivat kokoontua erilaiset kerhot ja yhdistykset sekä järjestettiin tapahtumia. Saseka-talon omistaa Keskeisenrannan pysäköintiyhtiöön kuuluvat lähialueen kiinteistö- ja asuntoyhtiöt. Näiden talojen asukkaat maksavat vuokran tai vastikkeen yhteydessä osuuden kerhotalon kustannuksista.
Talojen asukkaista koostunut hallintaryhmä koordinoi ja kehitti talon toimintaa 2000-luvun alkuun asti, kunnes toiminta hiipui ja hallintaryhmä lakkautettiin. Tiloja voi edelleen varata erilaiseen toimintaan. Varausohjeet löytyvät talon nettisivuilta: www.saseka.fi
Teksti: Minna Suoknuuti, yhdyskuntatyöntekijä
Lähteet: Helsingin VUOSAARI NORDSJÖ, kaupunginosan historia, nykypäivä ja tulevaisuus, kirjoittajana Pertti Lampi, 2005 ja www.saseka.fi -nettisivut
