Havainnekuvassa vasemmalla on Mustavuori. Kuva: Arkworks Arkkitehdit Oy
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat jättäneet 23.7. muistutuksen Kurkimoisioon ehdotetusta täydennysrakentamisesta.
Kaavaehdotuksessa esitetään täydennysrakentamista Keski-Vuosaareen Kallvikintien eteläpuolelle nykyiselle luontoalueelle. Alueella on jo ennestään ollut useita vuosia voimassa asuinrakentamista mahdollistava valmis asemakaava, mutta syystä tai toisesta tonttien varsinainen rakentaminen ei ole toteutunut. Nyt hanketta on valmisteltu kumppanuuskaavoituksena Rakennusliike Reponen Oy:n ja Roslings Manor Gardensin kanssa ja uudessa kaavaehdotuksessa on rakennusten kerroskorkeuksia nostettu huomattavasti.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat ottaneet kantaa alueen suunnitteluun viime vuonna kahteen otteeseen: ensin tammikuussa Kallvikintien suunnitteluperiaatteita koskien ja myöhemmin kesäkuussa Broändan ja Kurkimoision asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa.
Vihervyöhyke vaarassa
Molemmissa aiemmissa mielipiteissään allekirjoittajatahot kritisoivat suunnittelualueen kautta kulkevan Vartiokylänlahden ympäristön ja Mustavuoren välisen tärkeän vihervyöhykkeen heikentämistä nykytilanteeseen verrattuna. Uuden rakentamisen alle jäisi osittain myös runsaan hehtaarin laajuinen Broändan rinnelehdon arvokas kasvillisuus- ja kasvistokohde. Vuosaarelaisyhteisöt esittivät uuden rakentamisen asemoinnin ja määrän tarkistamista suhteessa vihervyöhykkeeseen ja arvokkaaseen rinnelehtoon.
Kerroskorkeuksiin hurja nousu
Nyt kun suunnittelualueen rakennusten kerroskorkeuksia ehdotetaan kasvatettavaksi moninkertaisiksi nykyiseen vuoden 2007 asemakaavaan verrattuna, olisi ollut tulevaisuuteen katsovan ja luontoarvoja kunnioittavan kaupunkisuunnittelun mukaista vastapainoksi pienentää rakennettavaa aluetta Broändanpurolaakson suuntaan huomattavasti nyt tehtyä enemmän. Näin olisi ollut esittää edes yksi hyvä yleisempi asiaperuste kuitenkin melko tuoreen asemakaavan muuttamiseen.
Uhanalaisia lajeja
Asemakaavaehdotuksen selostukseen on liitetty mukaan Faunatica Oy:ltä tilattu koko Vuosaarta koskeva erittäin uhanalaiseksi luokiteltua lahokaviosammalta koskeva selvitys. Faunatican raportin mukaan arvokkaimmat ja laajimmat lahokaviosammalen elinympäristöt Vuosaaren alueella ovat Mustavuoressa, Uutelassa ja Meri-Rastilassa. Lajin esiintymisalueita on kuitenkin muuallakin Vuosaaressa ja osin myös nyt rakennettavaksi esitetyllä alueella. Lahokaviosammal on Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen II mukaan suojeltava laji sekä luonnonsuojeluasetuksen mukaan erityisesti suojeltava laji. Se on myös tärkeä indikaattorilaji, joka kertoo yleisemmin esiintymisalueidensa runsaista monimuotoisista luontoarvoista. Kaavaehdotuksen selostuksessa tätä asiakokonaisuutta ei ole oikein haluttu ymmärtää.
Miksi luonnosta ei esitelty ja ehdotus esille kesäaikaan?
Muuten allekirjoittajayhteisöt pitävät asemakaavaehdotusten laittamista esille muistutuksia varten keskellä kesää erittäin huonona ideana, joka toivottavasti ei tule tavaksi. Erityisen ikävää se on silloin – kuten nyt keskustelussa olevan kaavahankkeen kohdalla – kun kaavan luonnosta ei ole tuotu lainkaan nähtäville ja avoimeen vuorovaikutukseen.
Helsingissä 23.7.2020
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
Miksi kaavoja tuodaan esille hiljaiseen kesäloma-aikaan?
Vuosaari–Vartiokylänlahti-tiimin tiimipäällikkö, arkkitehti Tuukka Linnas.
Järjestöt ihmettelevät, miksi tärkeitä kaava-asioita laitetaan esille muistutuksia varten kesäaikaan. Onko kyseessä tarkoituksellinen taktikointi, jotta muistutuksia tulisi mahdollisimman vähän, Vuosaari–Vartiokylänlahden tiimipäällikkö Tuukka Linnas?
– Lähtökohtaisesti hyödynnämme koko kalenterivuotta suunnitteluprosessien edistämiseen. Kaavahankkeet kestävät yleensä 1,5 vuodesta useisiin vuosiin, joten eri vuorovaikutusvaiheita osuu aina useille vuodenajoille, ja niitä ulottuu joulu- ja kesälomien yli. Siitä huolimatta nähtävilläoloajat kesälomakaudella eivät yleensä ole ensisijainen vaihtoehto, sillä ne voivat aiheuttaa lisäjärjestelyjä niin osallisille kuin kaupungin työntekijöillekin.
– Vuosi 2020 on ollut koronaviruksen vuoksi poikkeuksellisen vaikea töiden suunnittelemisen ja toteutuksen kannalta lähes kaikilla aloilla. Haastavasta tilanteesta huolimatta kaupunki pyrkii kuitenkin jatkamaan toimintaansa mahdollisimman normaalisti. Asemakaavoituksessa tämä tarkoittaa muun muassa kaavahankkeiden edistämistä suunnitelluissa aikatauluissa tai mahdollisimman pienin lykkäyksin.
Kurkimoision kaavan lisäksi kesällä on ollut nähtävillä ilmeisesti muitakin Vuosaaren kannalta tärkeitä kaavoja? Miksi kaavojen luonnoksia ei ole tuotu nähtäville ja avoimeen vuorovaikutukseen?
– Vuosaaren aluetta koskien kesällä 2020 on järjestetty Meri-Rastilan länsiosan ja Kurkimoision kaavahankkeiden nähtävilläolo. Kesän nähtävilläoloaikoja on pidennetty tavanomaisesta lomakaudesta johtuen. Meri-Rastilan kaavahankkeeseen on liittynyt erilaisia vuorovaikutusvaiheita vuodesta 2015 alkaen ja Kurkimoision kaavahankkeeseen toukokuusta 2019 alkaen. Kurkimoision hankkeen asukastilaisuus pidettiin kesäkuun alussa 2019. Lisäksi olimme yhdessä hankkeen suunnittelijoiden kanssa vastaamassa kysymyksiin naapuruston järjestämässä tilaisuudessa 8.7.2020. Pienemmissä korttelikohtaisissa kaavamuutoksissa emme yleensä enää järjestä kaavaluonnoksesta erillistä nähtävilläoloa, vaan laitamme karttapalveluun katsottavaksi monipuolista luonnosaineistoa sopivissa vaiheissa hankkeen edetessä. Tarkoituksena on, että suunniteltu muutos avautuisi paremmin myös kaavakarttojen lukemiseen perehtymättömälle. Samanaikaisesti tavoitteena on tietenkin ollut myös kaavoituksen tehostaminen ja nopeuttaminen. Kaavoitustahan kritisoidaan jatkuvasti myös sen hitaudesta.
– Otamme hankkeisiin liittyvää palautetta vastaan päätöksentekovaiheeseen saakka. Palautetta esimerkiksi Kurkimoision hankkeesta voi siis edelleen antaa.
Tässä uutisessa voi tutustua Kurkimoision kaavahankkeeseen tarkemmin.
Haastattelu ja kuva:
Eero Honkanen
