Tulokaslaji ja vieraslaji

Kiitokset Vuosaaren luonto -palstasta, siinä on usein erittäin hyviä ja mielenkiintoisia juttuja. Haluan kuitenkin puuttua kurtturuusua koskeneeseen artikkeliin (Vuosaari-lehti numero 24/2022). Palstan kirjoittajan mielestä kurtturuusun kohdalla käsite vieraslaji on ”hieman ontuva”, koska ”kymmenentuhatta vuotta sitten päällämme oli kilometrikaupalla jäätä”. Käsite ei ole lainkaan ontuva, jos selvittää, mitä käsitteet tulokaslaji ja vieraslaji tarkoittavat.

Tulokaslaji on laji, joka on itse levinnyt uusille alueille. Siinä mielessä kaikki Suomen lajit ovat tosiaankin tulokaslajeja, koska Suomessa ei jääkausien aikaan elänyt mitään. Uudempiin tulokaslajeihin kuuluvat esimerkiksi merimetso ja valkoposkihanhi, joita usein virheellisesti kutsutaan vieraslajeiksi, vaikka ne ovat levinneet meille omin voimin.

Vieraslaji on laji, jonka ihminen on levittänyt uusille alueille joko tarkoituksellaan tai vahingossa. Esimerkiksi Pohjois-Amerikasta Suomeen riistalinnuksi tuotu kanadanhanhi on vieraslaji. Myös kurtturuusu on levinnyt Suomeen ihmisen mukana, joten se on yksiselitteisesti vieraslaji.

Haitallinen vieraslaji taas on ihmisen vahingossa tai tahallaan uusille alueille levittämä laji, joka on haitaksi paikalliselle luonnolle. Esimerkiksi kurtturuusu tukahduttaa muuta kasvillisuutta tehokkaasti. Se, onko laji haitallinen vieraslaji riippuu nimenomaan sen vaikutuksesta paikalliseen luontoon, ei siitä, onko se ihmisten mielestä nätti vai ärsyttävä.

Vieraslajin ja tulokaslajin asema on laissa erilainen. Esimerkiksi haitalliseen vieraslajiin kuuluvaa eläintä, kuten minkkiä tai supikoiraa, ei saa vapauttaa luontoon. Vieraslajit ovat myös yksi nykyisen ekokatastrofin suurimmista ongelmatekijöistä ympäri maailman. Siksi olisi tärkeää, että termejä tulokaslaji, vieraslaji ja haitallinen vieraslaji käytettäisiin täsmällisesti ja oikein.

Kati Schenk, biologi, ekologian maisteri, Vuosaari