Sienimetsään marraskuussa

Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.

Kuusilahokka.

Kuusilahokka sietää pikkupakkasia.

Ei ollenkaan mahdotonta. Saattaa se onnistua tammikuussakin. Jotkut lajit sietävät pikkupakkasia hyvinkin, kuten suppilovahverot, talvijuurekkaat ja kuusilahokat. Tatit lurpahtavat jo pikkuhallastakin. Kuusilahokka (Hypholoma capnoides) on hyvin yleinen puurajalle saakka, varsinkin havumetsissä.

Kuvassa näkyy myös sinivuokon lehtiä, jotka talvehtivat puolukan tavoin vihreinä. Maultaan sieni on mieto ja tuoreen herneen makua muistuttava. Se on helppo poimia ryppäinä ja sitten vain paistinpannuun tai kuivuriin. Muuttuu vanhemmiten sinertävän harmaaksi.

Kyllä kuusilahokallakin on monien muiden sienten ja esimerkiksi kukkakärpästen tavoin ”matkijoita”. Ilmiötä nimitetään mimikryksi. Sientä kannattaa poimia lähinnä tiheistä kuusikoista. Monennäköistä muutakin poimittavaa metsistä löytyy myös kevättalvella, kuten karpaloita tai pihlajan marjoja, jotka makeutuvat huomattavasti pikku pakkasen jälkeen. Jos on epävarma kantosienten lajimäärityksestä, niin kannattaa varovasti maistaa pieni pala sientä. Eron kyllä huomaa heti. Suppilovahverot ja kantarellit ovat hivenen sitkeitä ja mauttomia. Samoin on myös monien muidenkin ruokalajien suhteen.

Arvostukset muuttuvat eri puolella Suomea vuosikymmenten saatossa. Esimerkiksi kalalajeilla ja marjoilla.

Markku Piipponen