Vuosaaren satama ilmasta kuvattuna. Kuva: Helsingin Satama / Suomen ilmakuva Oy
Ensimmäinen koronavuosi hiljensi Helsingin Sataman vilkkaan matkustuksen. Sen sijaan tavaraa kulki lähes entiseen tahtiin, ja Helsingin satamilla on tärkeä rooli Suomen huoltovarmuuden toteutumisessa poikkeuksellisena aikana. Länsisataman, Katajanokan ja Vuosaaren satamaterminaaleihin perustettiin 27.1. koronatestauspisteet.
Tavaraliikenne hyvällä tasolla
Rahtiliikenne satamassa jatkui läpi vuoden myös poikkeusoloissa. Suurin osa Suomen päivittäistavaratuotteista, sekä muun muassa teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita ja tarvikkeita kulkee Helsingin satamien kautta.
– Rahtiliikenteen määrissä koronan vaikutukset jäivät pienemmiksi kuin aluksi odotimme, kertoo Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Ville Haapasaari.
– Huhti–toukokuussa liikenne oli selvästi hiljaisempaa, mutta loppuvuotta kohden tavaraliikenne piristyi ja loppuvuonna 2020 ylsimme jo edellisvuoden tasolle.
– Helsingin satamien kokonaistavaraliikenne oli 13,3 miljoonaa tonnia. Vaikka se on 8,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, saamme olla siihen tyytyväisiä olosuhteet huomioon ottaen. Tallinnan suunnan yksiköity liikenne jopa kasvoi 6 % edelliseen vuoteen verrattuna.
Yksiköityä tavaraliikennettä Helsingin satamanosien kautta virtasi 11,1 milj. tonnia (-5,9 %). Tuontia yksiköidystä tavaraliikenteestä oli 5,2 miljoonaa tonnia (-5,4 %) ja vientiä 5,9 miljoonaa tonnia (-6,4 %). Rekoilla ja perävaunuilla rahtia kulki 7,3 miljoonaa tonnia (-4,7 %) ja konteissa 507 000 TEU:ta.
Matkustuksen palautumista odotetaan
Normaalin vuoden alun jälkeen koronavirus ylsi myös Suomeen, ja maaliskuussa 2020 WHO julisti sen pandemiaksi. Suomi otti käyttöön tiukkoja matkustusrajoituksia ja Schengen-alueen sisärajavalvonnan. Vaikeassa tilanteessa varustamot vähensivät aluskäyntejä ja muun muassa useita matkustaja-autolauttoja jäi kokonaan pois liikenteestä.
Kesällä laivamatkustus elpyi jonkin verran, mutta syksyn kuluessa koronatilanne kiristyi ja myös matkustuksen edellytyksiä jälleen tiukennettiin.
Helsingin Satama keskittyi viranomaisten, laivayhtiöiden ja muiden kumppaniensa kanssa erityisesti turvallisen matkustamisen edellytysten varmistamiseen ja esimerkiksi järjesti fasiliteetit matkustajien rajatarkastukselle, terveysneuvonnalle ja koronaseulonnoille. Terminaalien siivousta tehostettiin ja matkustajille tarjottiin käsien desinfiointimahdollisuuksia. Lisäksi terminaaleilla ja sataman sähköisissä viestintäkanavissa korostettiin koronaturvallisen matkustuskäyttäytymisen ohjeita.
Vuonna 2020 Helsingin Sataman linjaliikenteen määrä (ja samalla kokonaismatkustajamäärä) oli 4,8 miljoonaa (-59 % verrattuna edellisen vuoden linjaliikenteen matkustajiin). Suurin osa, 4,1 miljoonaa matkustajaa (-54,1 %), kulki Helsingin ja Tallinnan välisellä laivareitillä.
Tukholman reitin matkustajamäärät romahtivat, sillä laivat eivät liikennöineet Suomen ja Ruotsin pääkaupunkien välillä maaliskuun jälkeen lainkaan. Kaikkiaan reitillä kulki vain 376000 matkustajaa (-83,4 %). Helsingin ja Travemünden välillä liikkui 84 000 matkustajaa (-46,7 %). Helsinki–Pietari-reitillä ei kulkenut lainkaan liikennettä koko vuonna. Yhtä huono tilanne oli risteilyliikenteessä, kun Helsinkiin ei saapunut koko vuonna ainuttakaan kansainvälistä risteilyalusta.
– Nyt, kun koronarokotukset on päästy aloittamaan, olemme varovaisen toiveikkaita, että laivamatkustuksen rajoituksia voidaan jo kesään mennessä purkaa, ja matkustajat palaavat laivoille. Uskomme että vuodesta 2021 tulee koronakriisistä toipumisen vuosi ja palaamme kriisiä edeltäneelle tasolle viimeistään 2023, Haapasaari summaa.
Satamiin koronatestauspisteet
Koronaopasteita Vuosaaren satamassa.
Länsisataman, Katajanokan ja Vuosaaren satamaterminaaleihin perustettiin 27.1. koronatestauspisteet. Terminaaleissa on tarjolla myös tehostettua koronaneuvontaa. Laivoilla jatketaan kohdennettuja testauksia.
Testausta ja neuvontaa on tarjolla kaikkien Helsinkiin saapuvien laivavuorojen matkustajille. Suomeen sallitaan tällä hetkellä vain välttämätön työmatkaliikenne.
Suomeen ja Helsinkiin saapuvilta laivamatkustajilta kysytään keskiviikosta 27.1. alkaen todistusta alle puolen vuoden sisällä sairastetusta Covid-19-taudista, negatiivisesta testituloksesta (alle 72 tuntia vanha testi) tai varatusta koronatestiajasta Finentry-verkkopalvelussa.
Kaikille matkustajille, jotka saapuvat Suomeen maista, joissa koronailmaantuvuus on suurempi kuin 25/100 000 kahden viikon aikana, suositellaan 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia.
