OSA 1: Elämää entisaikojen Rastilassa

Vuosaaren historiapaikat

Palstalla kerrotaan Vuosaaren historiallisista asioista, paikoista, rakennuksista ja tapahtumista.

Lapsena Vuosaaressa asuneen Seija Mäkisen suvun historia on mielenkiintoinen tarina Karjalan evakkomatkasta, joka päättyi Vuosaareen ja jossa lopulta Mäkisen vanhemmat tutustuivat toisiinsa. Juttusarjan ensimmäisessä osassa esitellään Mäkisen Bertta-äidin puolen suvun saapuminen Rastilaan kotialbumin kuvin.

Seija Mäkisen isoisä Salomon Tikka oli maanviljelijä Samolan-kylästä, Viipurin maalaiskunnasta. Suku oli asunut Samolassa monen sukupolven ajan. He lähtivät ensimmäiselle evakkomatkalle talvella 1939 ja palasivat takaisin Samolaan 1941. Tikat lähtivät toisen kerran evakkoon kesällä 1944 Rastilantien ”evakkotaloon”. Tuo talo purettiin 1960–1970-lukujen vaihteessa, nykyään paikalla sijaitsee Lillesgården-palvelukoti.

”Evakkotalo”

Rastilantien ja Poijutien kulmassa sijainneen punamultaisen ”evakkotalon” keskiasunnossa asuivat Salomon Tikka, poikansa Eino ja tytär Bertta. Tikan kolme poikaa ja hevonen olivat rintamalla. Kuva 1940-luvun lopulta. Kuva: Seija Mäkisen kotialbumi

Rastilantien ja Poijutien kulmassa sijainneen punamultaisen ”evakkotalon” keskiasunnossa asuivat Salomon Tikka, poikansa Eino ja tytär Bertta. Tikan kolme poikaa ja hevonen olivat rintamalla. Kuva 1940-luvun lopulta. Kuva: Seija Mäkisen kotialbumi

Peltotöissä

Peltotöissä Rastilan pelloilla 1940-luvun lopulla etualalla Seija Mäkisen äiti Bertta Tikka, enon vaimo Tyyne Tikka sekä isoisä Salomon Tikka ja hänen hevosensa. Kuva: Seija Mäkisen kotialbumi

Peltotöissä Rastilan pelloilla 1940-luvun lopulla etualalla Seija Mäkisen äiti Bertta Tikka, enon vaimo Tyyne Tikka sekä isoisä Salomon Tikka ja hänen hevosensa. Kuva: Seija Mäkisen kotialbumi

Rastilan kartano

Rastilan kartano 1940-luvun lopussa. Kuva: Seija Mäkisen kotialbumi

Rastilan kartano 1940-luvun lopussa. Kuva: Seija Mäkisen kotialbumi