– Monet biisiaihioistani ovat syntyneet auton takapenkillä ja syntyvät edelleen. Harrastavat lapset ja pitkät etäisyydet tietävät minulle harrastuspaikoilla odottelua. Jotkut vanhemmat urheilevat ja toiset soittavat sillä aikaa kitaraa, sipoolainen Sami Karu nauraa. Kuva: Jarkko Pennanen
Sipoossa perheineen asuvalla laulaja-lauluntekijä Sami Karulla, 48, on vankka vuosaarelaistausta, sillä hän asui elämänsä ensimmäiset 9 vuotta Punakiventiellä ja seuraavat 13 vuotta Rastilassa. Ala-astetta Karu kävi Punakiventiellä ja yläasteen sekä lukion suoritti Koukkusaarentiellä. Karun ensimmäinen kesätyöpaikka oli tiskarina Ulappasaarentiellä sijainneen Shellin pääkonttorin henkilöstöravintolassa.
– Lukion aikana vuonna 1990 sain vahtimestari-talonmiehen kesätöitä Vuosaaren seurakunnalta, ja 1991 olin kirkolla 8 kuukautta ylivahtimestarin viransijaisena. Se tehtävä opetti työntekoa ja 18-vuotiaalle myös esimiestyötä. Silloinen esimieheni oli minut 1972 Samiksi kastanut, jo edesmennyt kirkkoherra Martin ”Tönö” Törnvall, perjantaina 23.4. Tunnetko sen -singlen julkaiseva Sami Karu muistelee.
Saunassa kitarointia
Suomenkielistä iskelmävivahteista pop-rockia tekevä, soittava ja laulava Sami Karu löysi rakkauden musiikkiin lapsuutensa Vuosaaressa. Kertoopa Karun ensimmäisellä levyllä oleva Kotitie-kappale Vuosaaresta ja siitä, kuinka nuorukainen soitteli kotinsa saunan lauteilla kitaraa monet kerrat.
– Sauna oli ainoa paikka, minne pääsi useamman oven taakse jemmaan. Ainoa vain, että jalalla tömistellyt tahdit jytisivät muualle asuntoon, Karu nauraa.
Kotitie-kappaleen voi kuunnella Youtubesta tästä alta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Luontoihmiseksi itseään kuvaileva Sami Karu kertoo, että Vuosaaren edustan meri, hienot avokalliot ja vanhat metsät ovat monesti mielessä, jos hän pyrkii lauluissaan kuvailemaan jotain luontoon liittyvää.
– Lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista saa monesti hyviä pätkiä lauluihin. Tulevalle levylleni tulee kappale Meidän nuoruutta. Se kertoo 70–80-luvun taitteen kokemuksista Punakiventiellä. Vuosaari on minulle sydäntä lähellä oleva tärkeä paikka, jossa vierailen säännöllisesti, sillä siellä asuu yhä äitini sekä moni ystäväni.
Partiossa Karu innostui musiikista todenteolla
– Aloitin partion pikkupoikana Vuosaaren Vesipääskyissä. Isommat pojat soittivat iltanuotiolla kitaraa, mitä me nuoremmat ihailimme ja halusimme itsekin osata soittaa sekä laulaa. Aloin käydä 14-vuotiaana rumputunneilla vuosaarelaisen rumpalin kotona ja sain ensimmäisen akustisen kitaran samoihin aikoihin. Ystäväni Jura opetti minulle kitaransoiton alkeita ja laulujen tekeminen alkoi heti, kun jotain kitaralla pystyi räpeltämään.
Riparilla Judas Priestiä
Toinen Vuosaareen vahvasti liittyvä Karun musiikkimuisto liittyy Vuosaaren edustalla Kivisaaressa vietettyyn rippileiriin, jossa seurakunnan Juhani Herranen soitti kitaralla ja lauloi joka aamu Aamulaulu-kappaleen.
– Muistan vieläkin elävästi, miten hienolta tuntui herätä siihen lauluun. Jotain vastaavaa tunnetta toivoo saavansa omalla musiikillakin kuulijalle välitettyä. Toki riparilla kuunneltiin muunlaistakin musaa: Judas Priestin juuri julkaistu Turbo Lover soi taukoamatta jonkun mankasta.
Sami Karu kokee, että hänen nuoruudessaan Vuosaaressa oli todella runsas ja genreiltään monipuolinen musiikkikulttuuri. Monet vuosaarelaisnuoret soittivat bändeissä ja esimerkiksi paikallinen Airdash oli suosittu metal-bändi.
– Nuoruuteni Vuosaaressa oli tosiaankin musiikin tekemistä tukeva ympäristö, ainakin omalle lähipiirilleni. Meillä oli maksuttomat treenikämpät Ramsinniemen Merihiekassa sekä Merikorttitien entisellä vanerikirkolla. Monilla koulukavereilla oli treenikset vanhalla Valmetin telakka-alueella, Karu kertoo.
Vuosaaren rakentaminen huolestuttaa
Luonnossa viihtyvällä Sami Karulla riittää mielipaikkoja entisessä kotilähiössään, näistä hän mainitsee merenrannat ja kalliot Uutelassa ja Skatanniemessä. Myös Kallahdenniemi, Vartiokylänlahden rannat, Ramsinniemi sekä Mustavuori ovat Karulle rakkaita paikkoja, mutta huolta aiheuttaa Vuosaaren suuri ja jatkuva rakentaminen.
– Vuosaari on hieno luontokohde. Toivottavasti Vuokissa säilyy osa rannoista ja metsistä edelleen ulkoilukäytössä, eikä kaikkia nurkkia rakenneta täyteen asuntoja, päivätyökseen suuressa yrityksessä asiantuntijana työskentelevä Karu linjaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Sami Karu on luontoihminen. Kuva: Jarkko Pennanen
Korona kurittaa
Sami Karun onni on ollut, että hän ei ole kokopäiväinen muusikko, sillä korona on ajanut musiikkiteollisuuden tukalaan asemaan, kun yleisökeikkoja ei ole.
– Keikoilla ja levymyynnillä rahoitan uuden musiikin tekemistä ja julkaisua. Samalla työllistän useita muita henkilöitä osa-aikaisesti yhtyeeni ympärillä. Yritykseni on melko paljon velkaa yksityishenkilö Sami Karulle tällä hetkellä, sillä teen musiikkia oman yhtiöni kautta. Perheessäni onkin sanonta, että iskällä on kaikista kallein harrastus, Karu naurahtaa.
Myös bändiharjoittelu on jäissä ja äänitykset joudutaan pilkkomaan yksittäisten ihmisten kesken maskit päällä tehtäviksi. Karu ei innostu striimatuista keikoista, sillä ”niistä ei saa samoja tuntemuksia kuin livenä soitosta oikealle yleisölle.”
– Soitan kyllä vaikka aidan seipäille, mutta kyllä vastavuoroisuus ja kuulijan musadiggailu antaa sen kaikista suurimman ilon, rummut ja kitaran taitava artisti kertoo.
Jos jotain hyvää koronasta on seurannut, niin artisteilla on jäänyt aikaa säveltää ja sanoittaa. Sami Karullakin on kertynyt paljon materiaalia uusille levyille, vaikka kolmaskaan levy ei ole vielä täysin valmis. On myös hankala keksiä kappaleita, kun ihmisten kohtaamista on rajoitettu.
– Korona on kyllä ollut sen puolesta hankaloittamassa lauluntekijää ja biisiaihioita joutuu mielikuvittamaan enemmän kuin aiemmin.
Jos ei Tavastialle, niin Vuotaloon?
Musiikillisesti Tuure Kilpeläisen ja Juha Tapion varhaistuotantoa muistuttavan Sami Karun kolmas albumi Varjot ja valot julkaistaneen tänä vuonna, mikäli korona ei sotke lisää kuvioita. Karu kuvailee levyä aiempia julkaisujaan rouheammaksi.
– Musani on kitaravetoista oikeilla soittimilla soitettua suomipop- ja -rockmusaa. Ehkä iskelmävivahdettakin on mukana. Referenssilevyinä soundillisesti meillä on ollut esimerkiksi Bruce Springsteenin uusin levy ja Kolmas Nainen -yhtyeen tuotanto. Joillain albumin biiseillä mennään jopa vähän kasarimeininkiin.
Muun muassa Maarit Hurmerinnan ja John Mellencampin musiikista pitävällä Sami Karulla ei ole tullut tarvetta muuttaa takaisin Vuosaareen, hän viihtyy perheineen hyvin Sipoon luonnonrauhassa ja maalaismaisemassa. Yksi haave liittyy silti vanhaan kotiseutuun.
– Jos nyt en Tavastian lavalle koskaan pääse, niin Vuosaaressa olisi kiva käydä heittämässä keikkaa. Vuotalolla esiintyminen olisi tosi hienoa, lähes Tavastian veroista. Kolmannen levyni julkkarikeikka Vuotalolla olisi kova juttu, Sami Karu pohtii.
Haastattelu: Antti Honkanen
Kuvat: Jarkko Pennanen
