Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Haarapääskyn korea kurkkulaikku ja kirkkaat siipilaikut.
Sananlaskuja ja -parsia on joka lähtöön. Lorun sanoittaja lienee tarkoittanut haarapääskyä, joka oli yleisin varsinkin maaseudulla.
Hirundo rustica, haarapääsky on maataloudessa tapahtuvien muutosten vuoksi vähentynyt voimakkaasti. Lintu rakentaa mieluusti pesänsä esimerkiksi navetan orren päälle. Räystäspääsky taas aina ulos räystään alle. Vuosaaressa oli myös törmäpääsky-yhdyskunta 90-luvulla, mutta se jäi Columbuksen jalkoihin. Nyt tilalla on kerrostaloja, joita puolestaan asuttavat katoilla kalalokit ja meriharakkakin.
Ihmisen toiminta hyödyttää joitakin eläinlajeja ja verottaa toisia. Olen tehnyt nuorempana monenkokoisia pönttöjä mutten pääskyille. Tervapääsky, joka ei oikeastaan ole pääsky, vaan kirskulintu, on kolopesijä ja nykyisin hyödyntänyt kerrostalojen peltien ja kattotiilien aluset. Se oli myös ydinkeskustan yleisin pesimälintu.
Minun kesäni alkaa ensimmäisestä tervapääskysen kirskunnasta. Haarapääskyn lentokorkeudesta voi päätellä tulevan sään, jos ei satu olemaan ilmanpainemittaria. Muuttomatkat ovat valtavia – noin 20 000 kilometriä vuodessa – ja kun laji on pitkäikäinen, niin kilometrejä kertyy mittariin melkoisesti.
Luontaisia vihollisia pääskyillä ei juuri ole, ehkä nuolihaukka ja pahimpana ihmisen seuralainen, kissa tosin.
Näin myöhäistä kesää en heti muista. Tringassakin oli toukokuun alkupuolella vain pari yksittäistä havaintoa, vaikka on haarapääsky yrittänyt talvehtimistakin navetassa. Se pesii Lappiin asti ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Lintu talvehtii päiväntasaajan eteläpuolella. On myös Viron kansallislintu. Meillä se on laulujoutsen.
Hirundo tarkoittaa pääskyläistä ja rustica maalaista. Suomen eri murteilla nimiä löytyy yli kymmenen versiota paikkakunnasta riippuen.
Markku Piipponen
