Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Broändan purossa talvisinkin on talvisinkin elämää, mutta voi sitä litinää, kun toukokuun lopulla ahvenet, särjet ja muut kalat pyrkivät kutemaan. Pohjavesi, lähdevesi, hapettuu lirutellessaan kohti merta luoden hapekasta vettä mätijyvien edulliselle kehitykselle.
Routa syntyy maaveden jäätyessä. Kapillaari-ilmiö nostaa pohjavettä maanpintaa kohti, jolloin se lumipeitteen paksuudesta riippuen jäätyy muutamasta sentistä kahteen metriin. Näin kapillaari-ilmiö kumoaa maan vetovoiman. Ennen kukkaruukkuja kasteltiin villalangan ja vesiämpärin avulla.
Vähiten routaa esiintyy yleensä Kainuun alueella ja eniten Pohjanmaalla. Vuosittaiset ja alueelliset vaihtelut ovat suuria. Ennen pakkasia satanut lumi toimii hyvänä lämpöeristeenä pohjoisessa. Myös kesällä maahan varastoitunut lämpö ja maatuva kasvillisuus nostavat pieneliötoiminnan seurauksena lämpötilaa. ”Hyvä komposti savuaa talvellakin”, sanotaan. Vilkkaan eliötoiminnan seurauksena näin tapahtuu komposteissa, ja mehiläispesät pysyvät koko talven reilusti plussan puolella pörriäisten liikehtimisen seurauksena. Ikirouta ei sula kesälläkään.
Siperian ikiroudan päälle rakennetut kaivoskaupungit ovat hätää kärsimässä ilmaston lämmetessä. Moreenimailla routa voi ulottua syvällekin, mutta pahimmat tuhot tulevat savimailla. Tosin peltomaan kunnolla jäätyessä siitä kuolevat homeet ja monet tuholaiset. ”Mururakenne” paranee, samoin kuin viljeltävyys.
Eläin- ja eliömaailmamme on sopeutunut evoluutionsa aikana hitaisiin ympäristömuutoksiin. Tosin muutos on nykyisin häkellyttävän nopeaa.
Suuri pohjaveden pintaantuloalue on Itäväylän pohjoispuolella, josta vesi liruttelee Porvarinlahdelle ja Vartiokylänlahdelle. Tarkkaan ottaen Vuosaari on edelleen saari. Tulevaisuudessa voinemme myös narrata tammukoita pikkupuroista, sillä saavathan ne pintaan pulppuavaa pohjavettä ympäri vuoden. Purotaimenet, tammukat, kasvavat aivan pienissäkin puroissa ikänsä, eivätkä ne vaella mereen. Mutta jos toisinaan ajautuvat mereen, kasvavat silakkaa syöden monikiloisiksi vonkaleiksi.
Markku Piipponen
