Lapsia leikkimässä hiekkakuoppaan muodostuneella lammella. Taustalla teollisuutta ja asuintaloja sekä Raken ostoskeskus. Kuva: Pekka Pajuvirta / Kansan Arkisto
Juuri ennen talvisotaa valmistui Sasekan uusi tehdas Helsingin maalaiskuntaan Vuosaareen, josta Saseka oli ostanut Vuosaaren kartanon suurine hiekkavaroineen.
Saseka oli Helsingissä sekä Helsingin maalaiskunnassa vuosina 1935–1961 toiminut tiili- ja kevytbetonitehdas, joka vuonna 1961 fuusioitiin Lohjan Kalkkitehdas Osakeyhtiöön. Sen jälkeen Saseka-nimi toimi Lohja-yhtiön yhtenä tavaramerkkinä ja tuoteryhmän nimenä. Hiekka tuotantoon saatiin Vuosaaresta, sementti Lohjan Kalkkitehtaalta ja kalkki pääosin Sipoon kalkkitehtaalta. Saseka-nimi tulee sanoista santa, sementti ja kalkki. Tehdas valmisti Siporex-kevytbetoniharkkoja ja kalkkihiekkatiiliä, joiden pääraaka-aine on hiekka ja sideaine kalkki sekä sementti.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Tiili- ja rakennuselementtitehdas Sasekan omistamaa aluetta rakennetaan. Taustalla näkyy Ulappasaarentien rakenteilla olevia taloja. Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo
Sotien jälkeen tehdasta laajennettiin useassa vaiheessa ja 60-luvulla Sasekalla oli jo merkittävä työllistävä vaikutus Vuosaaressa. 60-luvulla monet vuosaarelaiset kävivät töissä Sasekalla. Rauno Heiska Vuosaaren rakentumista käsittelevässä blogissaan kirjoitti Sasekan tehtaan olleen nykyisen mittapuun mukaan hyvä työnantaja, sillä se myi edullisesti tontteja ja rakennustarvikkeita työntekijöilleen pitkällä maksuajalla. Monella Sasekan työntekijällä olikin omakotitalo silloisessa Vuosaaressa, sillä tuli varsin edulliseksi rakentaa Siporex-talo ja käyttää muutenkin Lohja Oy:n tuotteita. Lohja Oy:n omistama Rudus toimitti rakentajan tarvitseman hiekan ja betonin. Lohja Oy Saseka rakennutti tonteilleen myös vuokrataloja, joissa asui Sasekan työntekijöitä. Vuodesta 1972 lähtien Siporexia valmistettiin myös Ikaalisiin perustetussa tehtaassa, ja Vuosaaressa sen tuotanto lopetettiin vuonna 1978. Hetken aikaa 1976–1984 Sasekan tuotantotiloissa Vuosaaressa valmistettiin myös Lohjan Solifer-asuntovaunuja.
Hiekan teollisuuskäytön lisäksi Vuosaaren hiekkakuopilla on ollut muutakin toimintaa. Hiekkakuopilla on esimerkiksi kuvattu useita suomalaisia elokuvia eri aikoina, kuten Speden länkkäreitä, Pekka ja Pätkä Suezilla, sekä Aarne Tarkaksen Villi Pohjolan kulta vuonna 1962. Vuosaarelaiset pääsivät joskus elokuviin avustajiksi ja nimekkäiden suomalaisten näyttelijöiden näkeminen omilla kotikonnuilla jäi monelle mieleen. Vuosaarelaisten lasten suosiossa hiekkakuopat myös ovat olleet kiinnostavina leikkipaikkoina.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Maakaasuvoimalan rakentamiselle alkaa kaikki olla valmista Vuosaaressa. Tuleeko viereen hiilivoimala, selvinnee vielä tämän vuoden aikana? Takana Niinilahti ja Vuosaaren telakka” Uutinen Kansan Uutisissa 12.7.1988. Kuva: Pekka Pajuvirta / Kansan Arkisto
Vuosaaressa asukasmäärien kasvaessa hiekkakuopat kaavoitettiin ja monet nykyisistä vuosaarelaistaloista on rakennettu entisille hiekkamaille, kuten muiden muassa metroasema, kauppakeskus Columbus ja Vuotalo.
Mitä muistoja itselläsi liittyy Sasekan hiekkakuoppiin? Oletko ollut töissä Sasekalla tai oikaissut hiekkakuoppien läpi matkoillasi? Vai olitko kenties seuraamassa suomifilmien kuvaamista hiekkakuopilla? Oletko itse tai onko lapsesi leikkinyt hiekkakuopilla tai muulla jättömaalla Vuosaaressa? Mitä leikkejä tällaisissa ympäristöissä on leikitty?
Jaa kokemuksesi lähettämällä sähköpostia Vuotalon osoitteeseen: vuotalo.info(at)hel.fi tai tuomalla valokuviasi lainaan Vuotalon tuotantotiimille. Sopivia kuvia ja tarinoita tullaan käyttämään kevään aikana osana Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa 1960-luvulta alkaen -valokuvanäyttelyä ja ohjelmistoa. Maksuton Valokuvanäyttely on esillä Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) 10.2.–27.5.2022.
Teksti: Kati Raitakara / Vuotalo
