Turvallisuusasiantuntija Pertti Villon mukaan taloyhtiöiden ja asukkaiden tulisi panostaa sekä tutustua huolellisesti taloyhtiön turvallisuussuunnitelmiin. – Turvallisuussunnitelmissa pitäisi esimerkiksi näkyä, missä väestönsuojavälineet ovat ja kuka vastaa kriisitilanteissa niiden jaosta, mikäli välineitä ei säilytetä väestönsuojissa, Villo toteaa.
Ukrainan sota on saanut suomalaiset pohtimaan, mitä tapahtuisi, jos Suomi joutuisi sotaan. Yksi kysymys, joka tulee usean vuosaarelaisenkin mieleen, on se, minne pitäisi mennä suojaan, mikäli pommeja alkaisi pudota taivaalta.
Suurimmalla osalla vuosaarelaisista löytyy väestönsuoja omasta taloyhtiöstä, lähin Helsingin kaupungin yleinen väestönsuoja löytyy Itäkeskuksen uimahallista. Mutta kaupunginosassamme on myös satoja pientaloja, joilla ei ole omaa väestönsuojaa, sillä niillä ei ole väestönsuojan rakentamisvelvoitetta. Pelastuslaitoksen mukaan poikkeusoloissa valmius- tai puolustustilalain erityistoimivaltuuksin voidaan alueella vapaiksi jääviä suojapaikkoja osoittaa niitä vaille jääville. Suojautumisetäisyyden tulee olla alle 500 metriä. Vaihtoehtoisesti suojattomat evakuoidaan, ja laajamittainen evakuointi edellyttää valtioneuvoston päätöstä. Kiinteistön pelastussuunnitelmasta näkee, missä asuintalon oma väestönsuoja sijaitsee tai missä on lähin yleinen suoja. Suunnitelmassa mainitaan, jos suojaa ei rakennusvelvoitteen vuoksi ole.
Vuosaaressa suojapaikkoja 47 500:lle
Myös vuosaarelaiselta turvallisuusasiantuntija Pertti Villolta on kysytty viime aikoina tiuhaan väestönsuojeluun liittyviä kysymyksiä.
– Pelastuslaitokselta saamani tiedon mukaan Vuosaaressa on noin 47 500 ihmisille talosuojapaikka. Eli Vuosaaren asukasmäärään (lähes 40 000) verrattuna kriisitilanteessa väestönsuojapaikkoja olisi mukavasti. On sitten ihan oma lukunsa, kuinka taloyhtiön väestönsuojat ja niiden ylläpito sekä kuntoon laittaminen on hoidettu, 1990-luvun alusta asti vapaaehtoisissa väestönsuojelutoimissa mukana ollut Villo kertoo.
Laki edellyttää, että väestönsuoja tulee saada kuntoon 72 tunnissa suojautumistilanteessa. Monet väestönsuojat toimivat rauhanaikana kellarivarastoina tai harrastetiloina, eikä esimerkiksi niiden tiiveys taikka varustus ole aina lain edellyttämällä tasolla. Pertti Villon näkemyksen mukaan yksi suuri ongelma on tiedon ja osaamisen puute: Ihmiset eivät tiedä, mitä heidän pitäisi väestönsuojatilanteessa tehdä. Monen taloyhtiön turvallisuusvastaavilla on vuosikausien tauko koulutuksista, joissa näitä asioita oppii.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Väestönsuojamerkki väestönsuojan ovessa.
– Mielestäni on ongelmallista, jos talonsuojeluasiat on ulkoistettu taloyhtiöltä. Eli muun muassa talonsuojien toimintakuntotestit ja tiiveyskokeet tekee henkilö, joka tosipaikan tullen on toisaalla omassa väestönsuojassaan. Olisi kaikkien kannalta paras, että esimerkiksi toimintakuntotesteissä olisi asukkaita mukana, jolloin heille siirtyisi tietotaitoa, sisäministeri Päivi Räsäseltä vuonna 2014 väestönsuojelun I luokan ansiomitalin saanut Villo toteaa.
Jos asukkaat eivät ole perehtyneet kummemmin asuintalojensa turvallisuussuunnitelmiin, voi sormi mennä suuhun kiperässä tilanteessa. Siksi väestönsuojien omilla ilmoitustauluilla pitäisi Villon mielestä olla yksinkertaiset ohjeet väestönsuojan kuntoon laittamiseksi.
Kolmen päivän kotivara
– Rappujen ilmoitustaululla olisi hyvä olla maininta, missä on lähin suoja, jos kohteessa ei ole omaa väestönsuojaa. Suojat tulee olla varustettu muun muassa vesipisteillä ja kuivakäymälöillä. Ihmisillä olisi hyvä olla kolmen päivän kotivara muonaa aina kotonaan, jonka voi ottaa tarvittaessa suojaan mukaan. Myös kannellinen astia veden varaamiseksi ja paristokäyttöinen taskulamppu varaparistoineen on hyvä olla kriisitilanteessa matkassa mukana, Pertti Villo luettelee.
Villon mielestä asukkaiden kokouksella tulisi olla sama oikeus päättää oman talonsa asumisen turvallisuuden tasosta asumismuodosta riippumatta, vaikka lakia muuttamalla.
– Lisäksi pienten omistusyhtiöiden turvallisuusvastaavilla on helpompi työ väestönsuojelun saralla kuin vaikkapa suurten vuokratalojen samoista asioista vastaavilla henkilöillä, joilla saattaa olla kymmenien talojen väestönsuojeluasiat hoidettavanaan, Villo sanoo.
Vuosaaressa asiat kohtuullisen hyvin
Yhteenvetona Pertti Villo sanoo, että Vuosaaressa on väestönsuoja-asiat hoidettu kohtuullisen hyvin, silti parannettavaa löytyy aina.
– Toivottavasti emme koskaan joudu väestönsuojiin oikeasti, mutta tällaisina rauhanaikoina voimme ajan kanssa tutustua kotimme turvallisuusasioihin, ettei kriisitilanteessa ajauduta paniikkiin. Siksi kannustan kaikkia asukkaita ja taloyhtiöitä ottamaan selvää ja pitämään yllä väestönsuoja-asioita, pieni kertauskaan ei ole pahitteeksi, Pertti Villo suosittelee.
Hyödyllisiä linkkejä väestönsuojeluun:
www.hel.fi/pela/fi/vaestonsuojelu/
www.spek.fi/turvallisuus/varautuminen-kotona/vaestonsuojelu/
Haastattelu: Antti Honkanen
Kuva: Eero Honkanen
