Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Kurttulehtiruusu (Rosa rugosa).
”Miljoona, miljoona ruusua” voivat olla vain muisto, vaikka kyllä aidoilla villiruusuillakin päästään miljoonaan kukkaan. Tästä tulee mieleen muunnos tuosta laulusta ”miljoona, miljoona pönttöä”, joka varmastikin tulee entisestään vähentämään ”silmälläpidettävien” töyhtö- ja hömötiaisten kantoja.
Kurttulehtiruusuhan on alunperin kotoisin Kamtšatkan ja Ohotanmereltä Tyynenmeren rannalta äärimmäisestä idästä. Kurttulehtiruusu (Rosa rugosa) on kaunis tuuhea pensas, joka kukkii koko kesän lokakuulle asti. Kasvi levittäytyy tehokkaasti juuren palasista, ja linnut, lähinnä rastaat, levittävät sitä laajalti muuttomatkoillaan lähinnä saaristoon syödessään sen siemeniä.
Kurttulehtiruusun kiulukat käyvät mainiosti hillojen ja marmeladien raaka-aineeksi. Tosin hivenen työläästi. Kiulukat kypsyvät loppukesäksi, jolloin ne keräävät etupäässä viherpeippoja ja rastaita aterialle.
Erona perinteisistä suomalaisista ruusuista, metsä- ja orjanruusuista, kurttulehdellä piikit ovat tiheässä ja kohtisuorassa varteen nähden. Näin ne luovat hyvän turvan haahkoille ja muille linnuille pesintäajaksi. En näin ollen suosittele ”ruusuilla tanssimista”. Kasvin kuuluminen 1.6.2022 alkaen ”kansalliseen haitallisten vieraslajien listaan” maamme luonnossa aiheuttaa kurttulehtiruusun viljelyn ja kasvattamisen kiellon. Kiellosta huolimatta uskonkin, että lapsenlapseni lapsetkin saavat nauttia tästä kauniista moottoriteiden ja pihojen kaunistuksesta.
Vieraslajikäsite on hieman ”ontuva”, koska kymmenentuhatta vuotta sitten päällämme oli kilometrikaupalla jäätä. Alkuperäisiä kotimaisia ruusulajikkeita voi tavata runsaasti esimerkiksi Mustavuoren voimalinjojen alta. Ne pyritään pitämään avoimena muusta kasvillisuudesta. Kaikkea se ihminen ”viisaudessaan” tekeekin. Ensin istuttaa ja sitten yrittää raivata aikaansaannoksensa pois. Käy niin kuin kyttyrälohelle, siinä sitä on tehtävää. Tosin siitäkin voinemme syyttää ”naapuria”.
Markku Piipponen
