Uimarikuusikko treenaamassa. Kuva: Russell Wilfred / Event Images Oy
Kuuden henkilön ryhmällä oli aikomuksenaan uida 180 kilometriä Helsingistä Tallinnaan ja takaisin 25.7.–7.8.2022 välisenä aikana. Matkaan lähdettiin torstaina 28.7. Kaivopuistonrannasta, kun sääolosuhteet sen mahdollistivat. Koko ajan yltynyt tuuli muutti kuitenkin uimareiden suunnitelmia.
Ensi kertaa maratonuintina edestakaisin Helsingistä Tallinnaan tähdänneen uinnin uimareita olivat Tuomas Kaario, Elina Mäkinen, Antti Mäkinen, Johanna Kara, Sakke Vehkakoski ja Ira Uusoksa. Varauimareina toimivat Aki Tuomaala ja Fede Ferrara. Uimareilla oli mukana kahdeksan henkilön miehistö ja kaksi turvavenettä. Viestiuinnin tavoitteena oli edistää turvallista avovesiuintia sekä Itämeren suojelua tuomalla näkyvyyttä John Nurmisen säätiön työlle Itämeren ja sen perinnön pelastamiseksi.
– Suoritukseen tuovat todennäköisesti eniten haastetta Itämeren noin 17-asteinen kylmä vesi, laivaväylien ylitykset sekä mahdollinen merenkäynti ja sinilevä, kertoi uintiryhmän jäsen Elina Mäkinen ennen matkaa maanantaina 25.7.
Viestinä yli Suomenlahden
Maraton- ja jääuimareista koostuva ryhmä suoritti matkaa viestiuintina, jossa yksi uimari ui tunnin kerrallaan. Uimarin vaihto tapahtui viestiuinnissa yhtäjaksoista uintimatkaa jatkaen suoraan vedestä, jolloin uintivuoronsa suorittaneen uimarin tilalle tuleva uimari aloitti uintivuoronsa väistyvän uimarin takaa, jotta koko matka tulisi virallisesti uiduksi. Vaihdossa olevat viestiuimarit lepäsivät, nukkuivat ja söivät veneessä omien uintisuoritustensa välissä.
Suorituksessa noudatettiin kansainvälisiä maratonuintisääntöjä, joten uimarilla sai olla tavallisen uima-asun lisäksi vain uimalakki, uimalasit, korvatulpat sekä nenäklipsi. Muut uintia edistävät varusteet, kuten märkäpuku ja räpylät eivät olleet sallittuja.
– Suomenlahden yli yhdensuuntaisesti on aiemmin uinut vain yksi henkilö, uintiryhmämme jäsen Tuomas Kaario, joka ui vuonna 2014 Viron Rohuneemestä Suomen Porkkalanniemeen 60 kilometrin matkan, Elina Mäkinen sanoi ennen maratonuintia.
Uimareiden ja miehistön tukikohtana toimiva pääalus oli Helsingin Navigaatioseuran koulutusvene Navis V, jossa oli Naviksen miehistöä. Helsingin Navigaatioseuran (HNS) tukikohta on Puotilassa ja saaritukikohta Vuosaaren edustan Kallahdenselän Kotiluodolla. Siksi seura myös harjoittelee paljon Vuosaaren merimaisemissa.
Leppoisa lähtö muuttui taisteluksi tuulta vastaan
Suomenlahtea ylittämässä. Kuva: Niko Nieminen
Maratonuinnin lähtö tapahtui Kaivopuiston edustalta torstaina 28.7. lempeässä kesätuulessa veden lämpötilan ollessa 15 astetta.
– Avomerelle uitaessa vesi lämpeni 17–19-asteiseksi, mutta yötä kohden myös sääennusteet muuttuivat entistä tuulisemmiksi, kertoo uintiryhmän jäsen Elina Mäkinen.
Kokeneille avovesiuimareille tuulen nostattama ristiaallokko ei ollut haitaksi muutoin kuin etenemistä hieman hidastaen. Avovedessä uidessa on tärkeää pysyä rentona ja myötäillä aallokkoa sen sijaan, että käyttää voimia aaltoja vastaan taistelemiseen.
– Yön aikana 1,4 ja paikoitellen jopa 2 metrin korkuiset aallokot aiheuttivat niin valtaisaa keinuntaa Helsingin Navigaatioseuran koulutusveneessä, että aallot pyyhkivät korkean veneen kannen yli ja uimareita sekä miehistöä tuli pahasti merisairaaksi, Mäkinen kertaa tapahtumia.
Matka puolitettiin turvallisuussyistä
Koska uudet sääennusteet lupasivat entistä kovempaa tuulta, tehtiin miehistön ja uimareiden kesken päätös jatkaa matkaa Tallinnaan asti, mutta jättää kahdensuuntainen matka tekemättä turvallisuussyistä.
Uinnin aloittanut Tuomas Kaario joutui jättämään oman osuutensa kolmannen uinnin jälkeen kesken. Uimarin vierellä kulkevaa kumivenettä ohjannut Aki Tuomaala tuli varauimarin roolissa täydentämään viestijoukkuetta.
– Koska kansainvälisten maratonuintisääntöjen mukaan uimareissa tai uimareiden järjestyksessä ei saa tapahtua muutosta, ei yhdensuuntainen viesti Tallinnaan ole virallisesti hyväksyttävä viestiuinti, vaikka ajallisesti ja matkallisesti pitkästä suorituksesta onkin kyse, Elina Mäkinen toteaa.
Tallinnan merivartiosto oli suomalaisuimareita vastassa ennen Piritan satamaa ja saattoi viimeisen uimarin turvallisesti Piritan satamaan pimeässä yössä. Yhdensuuntainen 87,5 kilometrin matka kesti lopulta 29 tuntia ja 55 minuuttia. Ajallisesti ja matkan määrällisesti yksisuuntainen matka on poikkeuksellisen pitkä. Oceans Seven -uinteihin kuuluva Englannin ja Ranskan välinen uintimatka on 33 kilometriä pitkä, eli Englannin kanaalissa vastaavaa matkaa saisi uida lähes kolmesti edestakaisin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Uimari ja HNS:n vene taistelemassa aaltoja vastaan. Kuva: Niko Nieminen
– Vaikka kahdensuuntainen viestiuinti ei toteutunutkaan, oli matka koko joukkueelle ja miehistölle ikimuistoinen, Elina Mäkinen summaa.
Elina Mäkisen mukaan uinnin järjestäminen itsessään oli opettavainen kokemus, sillä uimarit järjestivät itse uinnille kaiken tarpeellisen, kuten esimerkiksi turvaveneet, miehistön, GPS-satelliittilaitteet, varamoottorit, ruuat.
– Laadimme turvallisuussuunnitelman, kävimme läpi riskitekijöitä ja konsultoimme Ilmatieteenlaitosta sääennusteisiin liittyen. Olen itse uinut Pohjoiskanaalissa Irlannista Skotlantiin ja takaisin viestiuinnissa 2015, jolloin sain keskittyä vain uintiin, joten tämä työmäärä sekä miehistön tärkeys konkretisoituivat uinnin aikana.
Vuosaaren avovesiryhmä
Suomessa avovesiuintia harrastetaan vähän, vaikka uintimahdollisuuksia on paljon. Uintivesien viileys rajoittaa pelkästään uimapuvulla tarkenemista. Märkäpuku pidentää avovesiuintikautta ja on lisännyt erityisesti korona-aikana uimareiden innokkuutta avovesiin.
Myös Vuosaareen perustettiin kesän 2022 alussa oma alueellinen avovesiuintiryhmä Kallahti Open Water.
– Erilaiset avovesiryhmät madaltavat kynnystä kysyä sinilevätilannetta, turvallisia uintireittejä ja uintiseuraa. Avovesiuinti on keskustelua luonnon kanssa, sillä olosuhteet ja sää vaihtelevat päivittäin. Vesien viiletessä syksylle on hyvä tilaisuus karaistua viileisiin vesiin, miettii Elina Mäkinen, joka on uinut ainoana suomalaisena jäämailin 2-asteisessa vedessä (vuonna 2017 1,6 kilometriä).
Teksti: Antti Honkanen
