Vuosaarensomalialainen vaikeuksien kautta voittoon

Nimco Noor ja Maippi Luukinen: Paratiisin tyttö – Juuret Mogadishussa, koti Helsingissä. 204 sivua. Like 2022.

Nimco Noor ja Maippi Luukinen: Paratiisin tyttö – Juuret Mogadishussa, koti Helsingissä. 204 sivua. Like 2022.

Paratiisin tyttö on vuosaarelaisen Nimco Noorin elämäkerta: kertomus lapsuudesta Mogadishussa; sodan tulosta kotikulmille ja pakolaisuudesta, avioitumisesta pakomatkalla Nairobissa suomensomalialaisen miehen kanssa, tulosta Suomeen nuorena vaimona ja vauvan äitinä; sitten Noorin kahdeksan lapsen äitinä ottamasta avioerosta ja eronneen äidin kasvusta yhteisöjensä vaikuttajaksi, opettajaksi ja kirjailijaksi.

Elämäkerta on syntynyt kahden tekijän keskustelussa. Nimco Noor on kirjoittanut aina päiväkirjaa, tietenkin äidinkielellään somaliksi. Vuosien ajan hän on kertonut päiväkirjoihin kirjattua tarinaansa – suomeksi – toimittaja Maippi Luukiselle, joka on kirjoittanut kirjan. Kielimuurin ylitys on onnistunut: kirjassa voi kuulla Nimcon kertovan tarinaansa itse, vivahteikkaalla, rikkaalla kielellään.

Kirja alkaa tarinan keskeltä, pelottavasta lentomatkasta Lontooseen heti avioeron jälkeen, yksin kahdeksan lapsen kanssa, joista pienin on sylissä. Tunnekylläinen minämuotoinen teksti kertaa ahdistuksia ja pelkoja tuntemattoman edessä: miten jaksan, miten voin pärjätä, miten pystyn pitämään lapset turvassa, miten löydän perille?

Intron jälkeen tarina alkaa alusta, lapsuudesta, ja kuljettaa lähes hengästyttävässä tahdissa läpi elämänvaiheiden, aina vuoteen 2021 asti, jolloin Nimco Noor on kaikkialla somalialaisessa diasporassa tunnettu kirjailija (Garoob & Godob Rageed, 2019), hän on äidinkielen ja uskonnon opettaja, lapset ovat kasvaneet kauniisti ja edenneet koulutiellä, vanhimmat jo korkeakouluihin asti.

Lopputulema tuntuu melkein ihmeeltä, superäidin ja superihmisen suoritukselta. Kirjan luettuaan alkaa poimia selityksiä pienistä vihjeistä matkan varrella.

Nimco Noorilla on hyvät lähtökohdat perheessään, vahvan itsenäisen äidin ja kannustavan isän tyttärenä. Yksin Helsingin lähiössä kahdeksan lapsen eronneena äitinä, maahanmuuttajana, vieraskielisenä – Nimco ei ole silti yksin, koska hän on aina suurten sukujensa jäsen. Hän saa heti ystäviä kuullessaan vaikka kaupassa vain parin naisen puhuvan keskenään somalia. Erottuaan hän ei jää kotiin itkemään vaan avaa rohkeasti ja määrätietoisesti elämäänsä yhteisöön ja yhteiskuntaan. Sinnikäs työ kantaa hedelmiään, joita hän haluaa myös jakaa eteenpäin.

On lahja suomalaiselle lukijalle, että Nimco Noorin tarina on kerrottu tässä kirjassa. Kaikkien pitäisi lukea tämä huikea somalialainen selviytymistarina ja naisen kasvukertomus, jonka näyttämönä Vuosaari ja Helsinki ovat saaneet kunnian toimia.

Helena Saarikoski

Kritiikki näkyy! tuo kritiikin lähelle. Suomen arvostelijain liiton ja Koneen säätiön kolmivuotinen hanke tukee paikallismedioita kritiikin julkaisemisessa. Tämä arvostelu julkaistaan myös osoitteessa kritiikkinakyy.fi