Kauriilta oli revitty pää kauloineen siististi irti. Kuva: Antti Honkanen
Vuosaari-lehden toimitus sai torstai-iltapäivänä 26.1. vinkin lukijaltaan, että Uutelan Nuottasaaren luontoalueelta löytyi kauriin ruho, jolla ei ollut päätä. Paikalle mennyt toimittaja löysi rantaviivan lähettyvillä maanneen metsäkauriin vasan ruhon. Päättömän metsäkauriin ruhossa ei näkynyt silmämääräisesti muita raatelujälkiä. Sen ympärillä oli paljon tassunjälkiä, jotka muistuttivat toimittajan mielestä Suomen ainoan luonnonvaraisen kissaeläimen, ilveksen (Lynx lynx) jälkiä.
Myös Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja, erikoistutkija Katja Holmala sanoo, että lumihangessa ruhon lähellä olevat tassunjäljet kuuluvat ilvekselle. Holmala toteaa myös kauriin läheisyydestä löytyneiden muiden jälkien perusteella, että haaskan ympäristössä ovat liikkuneet lisäksi ainakin kettu, supikoira ja koira.
– Ilves on todennäköisesti metsäkauriin tappanut, mutta tullut varsin pian häirityksi ja lähtenyt pois paikalta, niin kummallisen vähän se on syönyt kaurista. Normaalisti ilves aloittaa ruokailun saaliinsa kankun tai lapojen herkkupaloista, nyt nekin näyttävät olevan ehjiä, Holmala sanoo.
Ken vei kallon?
Ilveksen tappopaikoilla näkyy todella harvoin merkkejä kamppailusta, nytkään paikalla ei niitä juuri ollut. Se, onko siististi kauriin kaulan katkonut ja kallon mukaansa vienyt ollut juuri ilves, ei selviä kuvien perusteella. Ilveksen tappamissa saaliseläimissä on yleensä siistit puremajäljet kaulassa, kun taas vaikkapa susi raatelee kohteensa usein kokonaisvaltaisemmin ja esteettisesti brutaalimmalla tavalla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Metsäkauriin ympärillä oli hangessa lukuisia tassunjälkiä. Kuva: Antti Honkanen
– Ilveksen saalistushetken jälkeen paikalle on voinut tulla ihminenkin, joka on irrottanut kauriin kallon mukaansa. Metsäkauriin vasan kaataminen ei luonnistu viime kevään ilvespennuilta, joten kyseessä täytyy olla ylivuotinen tai aikuinen ilvesnaaras -tai uros, Holmala miettii.
Kiima-aika käsillä
Katja Holmalan arvion mukaan Suomen suurpetoihin kuuluvan ilveksen kanta Uudellamaalla on tällä hetkellä noin 200 ilveksen paikkeilla. Ilvesten kiima-aika huipentuu maaliskuussa, mutta jo tässä vaiheessa vuotta urokset seurailevat pitkän matkan päästä potentiaalisia lisääntymiskumppaneitaan.
– Ilveksillä on käsillä kiihkeät ajat ja ne liikkuvat pitkiäkin matkoja. Näin lähellä ihmisasutusta on kuitenkin melko harvinaista nähdä ilvestä. Muistan, että vuonna 2009 Xenaksi-nimetty ilvesnaaras kävi Vuosaaressa saalistamassa citykaneja. Seurasimme silloin pannoitetun Xenan liikkeitä satelliittilähettimen avulla, Holmala muistelee.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Xena-ilves saalistamansa jäniksen kimpussa Rastilan Isonmastontiellä helmikuussa 2009. Kuva: Pekka Peurasuo
Mestarisaalistaja kaihtaa ihmistä
Vaikka mestarisaalistaja ilves on Suomen suurpedoista eniten – ja lähes aina vain tuoreeseen – lihaan keskittynyt ruokailija, ei ihmisten tarvitse sitä pelätä. Erittäin tarkkaan kuulo- ja näköaistiinsa luottava kissaeläin on siksi niin harvinainen näky luonnossa, että se on arka ja liikkuu hämärällä.
– Huoli pois. Joku nuori ilvesyksilö saattaa hetken uteliaisuuttaan katsella ihmistä, mutta kyllä ne ihmistä väistävät, Katja Holmala päättää.
Viimeksi Vuosaari-lehden lukijaa hämmästytti päätön metsäkauris maaliskuussa 2021. Vuosaareen ilveksiä, susia ja jopa ahmoja houkuttelevat Sipoonkorven läheisyys sekä hyvät saalistusapajat: Vuosaaressa liikkuu paljon suurpedoille potentiaalisia saaliseläimiä, kuten kauriita ja peuroja. Tässä muutamia Vuosaari-lehden juttuja Vuosaaressa viime vuosina liikkuneista suurpedoista.
Teksti ja kuvat: Antti Honkanen
Juttua päivitetty Katja Holmalan kommenttien pohjalta 27.1. klo 15.10.
