Ennen varsinaista tilaisuutta yleisöllä oli mahdollisuus tutustua kaupungin eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden infopisteisiin. Väkeä riitti lukion aulassa tungokseen asti.
Vuosaaren lukion juhlasali täyttyi ääriään myöten kuulijoista ja keskustelijoista, kun kaupunki järjesti torstaina 16.2. vuosaarelaisille Pormestarin illan. Paikalla oli pormestari Juhana Vartiaisen johdolla vastaamassa asukkaiden kysymyksiin eri toimialojen ylintä johtoa ja virkamieskuntaa.
Ennen tilaisuutta lukion aulassa oli mahdollisuus tutustua kaupungin eri toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden infopisteisiin sekä kysellä mieltä askarruttavista asioista.
Rakentaminen ja terveysasiat etusijalla
Kuten etukäteen aavistettavissa oli, illan puheenaiheet liittyivät pitkälti rakentamiseen ja terveysasioihin. Esillä olivat myös kouluihin ja päiväkoteihin liittyvät asiat, samoin vapaa-aikaan sekä ulkoilu- ja viheralueisiin liittyvät kysymykset. Tässä kirjoituksessa on osa yleisökysymyksistä ja vastauksista.
Miksi Helsingin pitää kasvaa?
Tarkaksi taloudenpitäjäksi profiloituva pormestari Juhana Vartiainen korosti terveen talouden merkitystä Helsingille ja sen kasvulle.
– Ei ole päättäjien idea, että Helsinki kasvaa, vaan niiden, jotka tänne muuttavat. Hyvin hoidettu kaupunki täytyy pitää elinvoimaisena ja vetovoimaisena. Kaupunkia ei saa päästää näivettymään, Vartiainen totesi kysymykseen jatkuvan kasvun tarpeesta Helsingille.
Vuosaaren koulujen tarpeet huomioidaan budjeteissa
Vuosaari on monikansallinen lähiö. Miten Vuosaaren kouluille taataan tarpeeksi rahaa ja opetustiloja, kun meillä on paljon ns. S2-oppilaita (suomi toisena kielenä)? kysyi illan ensimmäisen kysymyksen esittänyt Vuosaari-Seura.
– S2-koulut saavat enemmän tukea. Kaupunki kohdentaa rahaa tarpeen mukaan sinne, missä sitä tarvitaan. Asia huomioidaan koulujen budjeteissa, näin on tehty myös Vuosaaressa, vastauksessa todettiin.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Pormestari Juhana Vartiainen etualalla.
Pormestari totesi S2-oppilaita koskevaan keskusteluun, että kansainvälistymistä tarvitaan, mutta Suomessa tässä asiassa on vielä opettelemista.
– Miten Vuosaaren terveysaseman tilat tulevat riittämään, kun nykyiset tilat on suunniteltu 30000 asukkaalle, ja asukasluku tulee nousemaan ainakin 47 000 asukkaaseen? kysyttiin puolestaan Vuosaari-toimikunnan esittämässä kysymyksessä.
– Kyse on henkilöstön ja rahojen riittävyydestä. Tilojen puute ei kuitenkaan rajoita palveluiden riittävyyttä. Seiniin investointi ei ole tässä nykyisessä tilanteessa ensisijainen tavoite, vastauksessa todettiin.
Vuosaaressa 47 600 asukasta vuonna 2036
– Mikä on Vuosaaren lopullinen asukasmäärä ja miten käy palveluiden? kysyttiin asukaskysymyksessä.
– Virallisessa vuoteen 2036 ulottuvassa väestöennusteessa Vuosaaressa arvioidaan olevan 47 600 asukasta. Yleiskaavan pohjalta on arvioitu, että Vuosaaressa voisi olla vuoteen 2050 mennessä 60 000 asukasta. Palvelut eivät koskaan tule ennakolta, vastauksessa sanottiin.
Tuleeko tekojäärata?
– Vuosaaren Heteniityntien kentälle on suunniteltu tekojäärataa. Mitä hankkeelle kuuluu?
– Hankesuunnitelma on käynnissä, ja se menee lautakuntaan todennäköisesti nyt maalis–huhtikuussa. Tekojääradan toteutumisesta ei tässä vaiheessa ole vielä tietoa.
Tuhotaanko vanhan Vuosaaren ilme?
– Miksi vanhan Vuosaaren ilmettä muutetaan esimerkiksi rakentamalla Kallvikintien varteen korkeita, maisemaan sopimattomia taloja? Mitä suojellun Pohjoisen ostoskeskuksen suunnitelmille kuuluu? kysyttiin.
– Kallvikintien varrelle on laadittu suunnitteluperiaatteet, joiden pohjalta toimitaan. Pohjoisen ostarin paikalle on suunniteltu hybridirakentamista, jossa on sekä asumista että palvelu- ja liiketilaa. Suunnitelmiin ei juuri nyt kuulu uutta, eikä aikataulu ole tiedossa, vastattiin.
Esiopetusta kaikkiin päiväkoteihin?
– Miksi esiopetus ei saada Vuosaaren kaikkiin päiväkoteihin?
– Noin puolissa alueen päiväkodeissa on esiopetusta. Ryhmä vaatii 14 lasta, joten senkin takia esiopetusta ei saada joka paikkaan. Eikä se ole välttämättä tarpeenkaan, vastauksessa todettiin.
Missä työpaikat?
Pormestari ja kaupungin eri toimialojen ylin johto esikuntineen vastailivat yleisön paikan päällä esittämiin ja netissä lähetettyihin kysymyksiin.
– Miksi Vuosaaressa ei ole työpaikkoja, varsinkaan teollisia työpaikkoja? Nyt alue on muuttumassa nukkumalähiöksi, jossa päivällä ei tapahdu juuri mitään, todettiin eräässä kysymyksessä.
– Vuosaaressa ei ole painetta työpaikkojen luomiseen. Ensin pitää luoda edellytykset asumiselle ja sitten palvelut ja työpaikatkin syntyvät. Teollisilla työpaikoilla on taas taipumista väistyä syrjemmälle asumisen tieltä. Vuosaaressa on edellytyksiä esimerkiksi matkailu- ja hyvinvointialan yrityksille. Asumisen vetovoimalla saadaan myös työpaikkoja, vastattiin.
Kävelysilta Vartiosaareen?
Vartiosaari säilyy virkistyskäytössä. Sinne on suunniteltu Laajasalon lautan tilalle siltayhteyttä. Samoin kävelysilta saattaisi olla mahdollinen myös Ramsinniemestä Vartiosaareen.
– Tarvitaanko ylipäätään siltayhteyttä Vuosaaresta Vartiosaareen ja miten se on teknisesti toteutettavissa huomioiden esimerkiksi purjeveneiden liikennöinnin Vartiokylänlahdella? epäiltiin eräässä puheenvuorossa.
Miksi metsiä hakataan?
Miksi metsiä hakataan esimerkiksi Uutelassa? kysyttiin.
– Kaupunkimetsille on tehty metsäselvitys, jossa luokitellaan tärkeät ja vähemmän tärkeät metsät. Uutelaan on tehty luonnonhoidonsuunnitelma, jonka pohjalta toimitaan.
Illan aikana riitti kysyttävää muun muassa homekouluista ja huonosta rakentamisesta pilvenpiirtäjien väritykseen asti.
Mitään uutta ja järisyttävää ei illassa kuultu, mutta tilaisuuden osallistujamäärä (paikalla 450 henkilöä ja 220 seuraajaa netissä) osoitti, että tapahtumalle oli tarvetta. Tämä kirjoitus on tiivistelmä illan tapahtumista, sen tarkkaa kulkua voi käydä katsomassa videoidusta lähetyksestä Helsinki-kanavalla täällä.
Selostus ja kuvat: Eero Honkanen
