Kuvan anserit ovat pääosin tundrahanhia, valkoinen otsakilpi erottuu ja tummaläiskäinen vatsa.
Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Anserit ovat hanhia, jotka ovat ruskean harmahtavia ja joita kutsutaankin harmaahanhiksi. Niiden erottaminen toisistaan on lennossa vaikeaa. Ääntely voi auttaa määrittelyssä. Anserhanhien ero branttahanhista on ulkomuodossa ja värityksessä, brantat ovat mustavalkoisia, kuten valkoposki- ja kanadanhanhet, joita Vuosaaressakin tavataan runsain mitoin. Brantahanhet ovat yleensä arktisia, poikkeuksena ko. hanhet, jotka jostain syystä ovat alkaneet pesiä aivan Helsingin saarilla ja vähän mantereellakin. Kasvihuoneilmiö on tässä tapauksessa käänteinen, miksi arktinen laji alkaa pesiä Itämeren alueella.
Tundrahanhi (Anser albifrons) on Suomessa läpimuuttaja, eikä pesi maassamme, vaan Venäjän taigalla ja talvehtii leutoina talvina Skånesta alkaen Pohjanmerellä. Ero metsähanheen (Anser fabalis) on havaittavissa vain lähietäisyydeltä. Valkoinen otsakilpi ja vatsan tummat laikut ovat eroina metsähanheen, ja keltaisen silmärenkaan puuttuminen erona erittäin uhanalaiseen kiljuhanheen. Suomen Lapissa havaittiin muutama pesintä vielä vuosituhannen vaihteessa. Kiljuhanhen tulevaisuus maassamme on arkana lintuna vaakalaudalla. Katastrofia pesimisessä ei ole aiheuttanut niinkään ilmaston lämpeneminen kuin olosuhteet talvehtimisalueilla Kaakkois-Euroopassa. Metsästys ja ympäristömyrkyt Aralo-Kaspian alueella ovat olleet liikaa lajille.
Metsästys oli olla myös Suomen kansallislinnulle, laulujoutsenelle kohtalokasta. 1950-luvulla pesiviä laulujoutsenpareja oli korkeintaan parikymmentä. No, silloin oli raskas pula-aika, eikä ollut Hurstin leipäjonoja. Yrjö Kokko oli ensimmäisiä lintujen suojelijoita maassamme. Huuhkajat ja kanahaukat saivat vasta 1980 luvulla lainsuojan rauhoituspäätöksellä.
Ei petoviha yhdessä sukupolvessa häviä. Hyöty- ja haittaeläimistä kiistely jatkuu vielä pitkään. Hanhilla on myös metsästysaikansa, mutta mitenkä käy anserhanhien kohdalla, kun tarkka lajimääritys on äärimmäisen haastavaa. Laulujoutsenen metsästyksessä ei pitänyt olla lajinmääritysvaikeuksia, täällä ei ollut vielä silloin kyhmyjoutsenia.
Markku Piipponen
