Keskiviikkona 8.9. aloitteen ja Pelastetaan Vuosaari! -adressin valtuustoryhmille vieneet Helena Saarikoski (vasemmalla) ja Anna Martikainen.
Viime viikolla otettiin ensi askeleita uuteen valtuustoon tutustumisessa. Kävimme luovuttamassa Pelastetaan Vuosaari! -adressin eri ryhmien edustajille ennen valtuuston kokousta.
Tuo adressihan laadittiin elokuussa 2020 työryhmän Helena Saarikoski, Päivi Istala, Anna Martikainen ja Seppo Honkanen yhteistyönä. Adressi jatkaa 1990-luvulla syntyneen Pelastetaan Vuosaari! -liikkeen toimintaa. Kannanotto julkaistiin Adressit.com -sivustolla 22.8.2020 ja se keräsi viime syksynä kahdessa päivässä yli tuhat ja viikossa yli kaksituhatta allekirjoitusta. Silloin onnistuttiin torjumaan Rastilan rannan rakentaminen.
Toiminta Vuosaaren lähiluonnon puolesta jatkuu. Nyt adressia luovutettaessa allekirjoituksia oli 4 501.
Adressin vaatimukset tiivistettynä ovat:
• Me emme suostu hyvän asuinympäristömme pilaamiseen emmekä kotisaaremme luonnon tuhoamiseen.
• Ilmastonmuutoksen edetessä ja luonnon monimuotoisuuden huvetessa kaupungin kehityksen suunta on käännettävä kestävälle uralle.
• Ikimuistoinen jokamiehenoikeus, vapaa luonto, on – nyt ja tulevaisuudessa – myös jokaisen helsinkiläisen nautintaoikeus.
• Kaupunkisuunnittelussa on kuunneltava asukkaiden ja osallisten näkemyksiä, ei vain lain pakottamana ”kuultava”.
Adressin tekstin perusteella ja neljän ja puolen tuhannen allekirjoittajan voimalla yhdymme Luonto-Liiton Metsäryhmän / Suomen Luonnonsuojeluliiton kampanjaan Kaadetaan kaava, ei metsää:
Vaadimme Helsinkiä perumaan jo vireillä olevat arvokkaiden luontokohteiden kaavahankkeet ja lopettamaan metsien päälle kaavoittamisen. Kaavahankkeet, jotka osoittavat rakentamista kaupunkimetsiin, uusitaan, ja suunnitteilla olevien vastaavien kaavojen valmistelu lopetetaan.
Kannanoton ja kansalaisten huolen pohja-ajatuksena on osallisuus – tai pikemminkin sen puuttuminen. Kaavoitukseen tai rakentamissuunnitelmiin ei pääse vaikuttamaan, ei silloinkaan kun harrastusta asiaan on. Useimmilla ihmisillä ei ole aikaa/mahdollisuutta/viitseliäisyyttä tai osaamista perehtyä kaavoitus-, rakentamis- tai lähiluontoa muuttaviin suunnitelmiin.
Tämän vuoksi joudutaan kokemaan henkisesti ja inhimillisesti vaikeita asioita, esimerkkinä nyt vaikkapa tänä vuonna vapun jälkeisenä päivänä, jolloin näköjään yllättäen kaadettiin Keski-Vuosaaressa alueen kaunein koivikko yhteisen keskeisen niityn laidasta, lintujen pesimäaikana. Järkytys oli suuri, ja erityisen kamalaa oli katsella tuhotun koivikon raiskiolla hädissään maassa pyöriviä mustarastaita – ne etsivät pesiään, joita enää ei ollut olemassa.
Päätös tuon koivikon kaatamisesta on tehty jo vuosia sitten – pohjana on mm. paljon keskustelua herättänyt Yleiskaava 2016. Asukkaille tällaiset lähiympäristön muutokset kuitenkin lähestulkoon aina tulevat yllätyksinä. Adressitekstin kantava ajatus on asukkaiden osallistumisen mahdollistaminen. Asukkailta ei ole kysytty, haluavatko he kasvattaa pääkaupungin asukaslukua. Kun Helsinkiä ollaan kasvattamassa 250 000:lla uudella asukkaalla vuoteen 2050 mennessä, täytyy nykyisillä asukkailla olla sanansa sanottavana kotikaupungistaan ja omista asuinalueistaan.
Adressia vastaanottamassa juuri ennen valtuuston kokousta 8.9. olivat seuraavat valtuuston jäsenet: Maarit Vierunen (kok., Vuosaari), Nuutti Hyttinen (ps., Vuosaari), Amanda Pasanen (vihr.), Tuomas Tuomi-Nikula (vihr.), Sinikka Vepsä (sd.) ja Björn Månsson (r.).
Kiitos heille läsnäolosta ja adressin vastaanotosta. Pienenä kritiikkinä kaupungille päin voisi kuitenkin huomauttaa seuraavaa:
Kun kansalaisryhmä (kuten me nyt) pyytää aikaa tavata valtuustoryhmien edustajia, olisi hyvä jos aikaa olisi edes lyhyen yhteisen keskustelun verran. Nyt aikaa ajatustenvaihtoon ei ollut, kun valtuutetuilla heti kohta olivat valtuustoryhmien kokoukset alkamassa ja sinne oli mentävä.
Voisikohan tässä suhteessa systeemiä muuttaa?
Teksti ja kuva: Päivi Istala, adressiryhmän jäsen
