Kiusatun lapsen oireet voivat olla pitkäkestoisia ja aiheuttaa paljon surua sekä murhetta kiusattujen perheissä. Viime aikoina julkisuudessa on ollut uutisointia kiusaamistapauksista, joissa kiusaaminen on vienyt perheen vanhemman sairauslomalle työkyvyttömyyden takia, ja jotkut kiusatut ovat jopa riistäneet itseltään hengen. Omaa lastani on kiusattu koulussa, eikä hän varmasti ole tämän inhottavan ongelman kanssa yksin.
Koulukiusaamiseen on monia syitä, toiset lapset oireilevat jostain ja purkavat pahaa oloaan muihin lapsiin. Toisaalta lapset eivät välttämättä ymmärrä, miten voisivat kiusaamiseen vaikuttaa, kuten ottamalla kaikki mukaan leikkeihin. Lapsilla on vielä suuri tarve kuulua ryhmään ja mennä muiden mukana. Luokassa tarvitsee olla vain yksi voimakastahtoinen henkilö, joka saa muut mukaansa kiusaamaan toista, vaikka ei ajattelisikaan kiusatusta samalla tavoin.
Tyttöjen kiusaaminen on usein hankalin kiusaamismuoto puuttua, sillä se saattaa tapahtua ikään kuin piilossa. Se voi olla hienovaraista poissulkemista, selän kääntämistä, ikäviä huomautuksia, ilmeitä tai eleitä. Monesti helpompaa on puuttua vaikkapa suoranaiseen pilkkaamiseen tai ihan fyysiseen väkivaltaan.
Kiusattu saattaa aivan syyttä tuntea itsensä huonommaksi kuin muut ja miettiä, mikä hänessä on vikana. Kiusatuilla saattaa olla sisaruksia, jotka tarvitsevat myös huomiota ja vanhemmilla työ- ja muut asiat, joilta koulukiusaaminen vie paljon voimavaroja.
Toivoisin, että jokaisessa kodissa mietittäisiin asiaa ja sitä, voiko oma lapsi olla mahdollisesti kiusaaja tai osallistua siihen hiljaisena hyväksyjänä. Lapsi saattaa olla myös kiusattu, mutta häpeilee kertoa asiasta. Toisaalta varmaan monikaan lapsi ei kerro kotonaan olevansa kiusaaja. Aikuisten tehtävä on puuttua kiusaamiseen sitä havaitessaan. Lapsille kannattaa sanoa, että kiusaamistapauksia nähdessään pitää heti kertoa asiasta opettajalle ja vanhemmille. Pahimmillaan asiasta vaikeneminen tai sen kieltäminen saattaa pilata monen ihmisen elämän.
”Vuosaarelaisäiti”
