Mustavuoren pohjoisreunalla on lehtoalue, jota on joskus mainittu yhdeksi Etelä-Suomen kauneimmista lehdoista. Sitä se ei enää ole. Aiemmin rinteet olivat täynnä sinivuokkoja, nyt niistä on jäljellä vain rippeet, keltavuokot ovat hävinneet kokonaan ja vähissä ovat muutkin kevätkukat. Se, mikä on lisääntynyt, on maastopyöräily. Pahimmillaan vastaan on tullut puolen tusinaa läskipyörällä polkijaa, jotka rymistelevät hurjaa vauhtia maastossa.
On käsittämätöntä, että kenellekään edes pälkähtää mieleen lähteä pyöräilemään herkkään lehtomaastoon. Sekin on käsittämätöntä, ettei kaupunki, jolla on suojeluvaltuudet, ole saanut kielletyksi edes pyöräilyä harvinaisessa lehdossa. Täällä jos missä tarvittaisiin heti luonnon ja sen moninaisuuden suojelua.
Raija Pitkänen
