Kuva: Harri Tarvainen / Oulun yliopisto
Viheralueiden koetulla saavutettavuudella on suuri vaikutus siihen, kuinka usein ihmiset viettävät aikaa kaupunkien luonnossa. Uuden tutkimuksen mukaan viheralueen hyvä saavutettavuus voi olla yhtä tärkeää kuin itse luontoalueen ominaisuudet, kun tarkastellaan luontokäyntien tiheyttä kaupungeissa ja niiden lähiympäristössä Suomessa.
Kaupunkien viheralueet ovat keskeisiä ihmisten ja luonnon vuorovaikutukselle ja ne tarjoavat monipuolisia ekosysteemipalveluja. Ekosysteemipalvelut tarkoittavat luonnon ihmisille tarjoamia etuja, jotka ovat välttämättömiä hyvinvoinnille, kuten veden puhdistaminen, puun ja muiden raaka-aineiden tuotanto sekä mahdollisuus nauttia ulkoilusta. Ekosysteemipalvelujen tarjonnan ja kysynnän välillä on usein alueellisia eroja.
Kaupungistumisen kiihtyessä on entistä tärkeämpää ymmärtää, mitkä tekijät kannustavat ihmisiä hakeutumaan luontoon ja mitä piirteitä he arvostavat kaupunkien viheralueissa. Tämä tieto on olennaista, jotta kaupunkisuunnittelulla voidaan samalla tukea kestävyyttä ja vahvistaa kaupunkilaisten hyvinvointia.
Oulun yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat tutkimuksessaan Espoossa, Kuopiossa ja Jyväskylässä toteutettua osallistavaa paikkatietokyselyä. Kyselyssä asukkaat merkitsivät kartalle puistot ja muut kaupunkien viheralueet, joilla he vierailivat vuoden aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten viheralueiden mitatut ominaisuudet, kuten metsien monimuotoisuus ja kevyen liikenteen reitit, ja toisaalta koetut ominaisuudet, kuten alueen käyttötapa, laatu ja koettu saavutettavuus vaikuttivat luontokäyntien vuosittaiseen määrään.
Tulokset osoittavat, että koettu saavutettavuus on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa luontokäyntien määrään kaikissa tutkituissa kaupungeissa. Lisäksi viheralueilla ja niiden lähistöllä sijaitsevalla infrastruktuurilla näytti olevan vaikutusta käyntitiheyteen: mitä kattavammin alueella oli esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä, sitä useammin ihmiset vierailivat alueilla.
Toisaalta ihmiset vierailivat harvemmin metsissä, joilla oli korkeimmat biodiversiteettiarvot sekä paikoissa, joita he pitivät rauhallisina, hiljaisina ja kauniina ympäristöinä. Tämä ei todennäköisesti johdu siitä, että he arvostaisivat näitä vähemmän, sillä vastaajat korostivat usein kauniita maisemia ja rauhallista ja hiljaista ympäristöä tärkeinä ominaisuuksina. Alhaisemmat käyntimäärät voivat johtua esimerkiksi siitä, että tällaiset paikat sijaitsevat usein kauempana asuinalueista ja ovat vaikeammin saavutettavissa. Tämän vuoksi niissä vieraillaan harvemmin, vaikka yksittäiset käyntikerrat voivat olla pidempiä.
– Tutkimuksemme osoittaa, että usein toistuvien vierailujen kannalta ihmisten henkilökohtaisilla kokemuksilla on yhtä suuri merkitys kuin viheralueiden fyysisillä ominaisuuksilla, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, väitöskirjatutkija Anita Poturalska Oulun yliopistosta.
– Tutkimuksemme mukaan kaupunkien tulisi kiinnittää huomiota paitsi viheralueiden kattavaan infrastruktuuriin, myös asukkaiden kokemuksiin saavutettavuudesta ja viheralueiden tarjoamista hyödyistä. Subjektiiviset kokemukset näyttävät vaikuttavan merkittävästi siihen, kuinka usein he vierailevat viheralueilla, Poturalska toteaa.
Uusi viheralueita koskeva tutkimus julkaistiin 7.2.2026. Siihen voi tutustua netissä täällä.
