Alla on katsaus Vuosaaren seuraavien vuosikymmenten kehitysnäkymiin ja Helsingin kaupungin suunnittelijoiden mietteitä muutoksesta. Vuosaaren kehitykseen liittyviä kysymyksiä voi lähettää toimitukseen 3.4. mennessä, ja asemakaavoituksen Vuosaari-Vartiokylänlahti-tiimi vastaa niihin lehden tulevissa numeroissa kevään aikana. Voit lähettää kysymyksiä esimerkiksi tästä linkistä.
JUTTU JATKUU KARTTAKUVAN JÄLKEEN…
Muutos on pysyvää
Vuosaaren kaupunkimainen rakentaminen alkoi lähes 60 vuotta sitten. Tänään Vuosaari on Helsingin suurin kaupunginosa ja vastaa keskisuurta suomalaiskaupunkia. Mutta onko Vuosaari jo valmis? Varmasti valmis – niin kuin kaupunki voi valmis olla – mutta uskomme, että muutos jatkuu samalla vauhdilla kuin se on Vuosaarta muokannut viime vuosikymmenet. Väestömäärä on kasvanut tasaisesti 90-luvulta lähtien, ja sama tahti jatkuu lähivuosikymmeninä. Ennusteiden mukaan Vuosaareen muuttaa vuosittain noin 600 uutta asukasta. Aikaisemmasta rakentamisesta tuleva poikkeaa kuitenkin siinä, että jatkossa ei rakenneta vain uusia asuinalueita, vaan tiivistetään ja muokataan jo rakennettua ympäristöä.
Vanhaa korjataan ja täydennetään
Vuosaari on rakentunut osa-alue kerrallaan. 1960-luvun Keski-Vuosaari, 1990-luvun Meri-Rastila ja Kallahti sekä 2000-luvun Aurinkolahti erottuvat oman aikansa kokonaisuuksina. Vanhimmilla alueilla rakennusten peruskorjaus on käynnissä, ja samaan aikaan tutkimme täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Peruskorjausikäisiä taloyhtiöitä ja vuokratalojen omistajia kiinnostaa mahdollisuus rahoittaa korjauksia lisärakentamisella. Meri-Rastilassa muutos on vielä radikaalimpaa ja nykyisiä rakennuksia tullaan jopa purkamaan uusien tieltä.
Metsälähiöistä verkostokaupungiksi
Vuosaaren kehityksessä kyse ei ole kuitenkaan vain uusien talojen rakentamisesta. Taustalla on suurempi kaupunkikehitykseen liittyvä muutos. Vuosaaren rakentamisen alkuaikoja siivitti ajatus luonnon ympäröimistä asuinalueista, niin sanotuista metsälähiöistä, joista kuljettiin muualle töihin ja palveluiden ääreen. Tulevaa kaupunkikehitystä ohjaa ajatus verkostokaupungista, joka muodostuu useista keskustoista ja niiden välillä toimivista raideyhteyksistä. Rakentaminen ja toiminnot keskittyvät keskustoihin ja raideyhteyksien varteen. Tämä on tiivistetysti se suunta, johon Helsingin uusi yleiskaava Vuosaaren kehitystä ja työtämme vie.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa Vuosaaren keskustan voimakasta rakentamista ja Jokeri 2:een varautumista Kallvikintien ympäristössä. Tehtävämme ei kuitenkaan ole helppo. Esimerkiksi Keski-Vuosaaren kulttuurihistorialliset arvot ovat reunaehtoja, joihin täydennysrakentamisen täytyy sopeutua. Vaikean lähtökohdan ratkaisemiseksi olemme laatineet Kallvikintien ympäristöön suunnitteluperiaatteet ennen alkamassa olevia asemakaavahankkeita. Suunnitteluperiaatteiden viitoittama täydennysrakentaminen jatkaa pohjoisen ostoskeskuksen ympäristössä alkanutta kehitystä. Myöhemmin rakentamista suunnitellaan myös Kallvikintien ja Niinisaarentien pohjoispuolelle. Alueelle suunnitellaan asumisen lisäksi päiväkotia ja Mustavuoreen liittyviä ulkoilupalveluita.
Uusi lukio käynnistää keskustan muutoksen
Vuosaaren keskustan suunnittelu on ollut työpöydillämme jo useamman vuoden. Suunnitteluperiaatteiden ja arkkitehtuurikilpailun jälkeen konkreettiset muutokset alkavat olla käsillä. Ensimmäinen merkittävä rakennustyömaa käynnistyy tulevana kesänä metroaseman välittömässä läheisyydessä, johon rakennetaan uusi lukio 900 opiskelijalle. Samalla on luvassa monikäyttöisiä tiloja vuosaarelaisten harrastuksiin ja toimintaan.
Meri-Rastila uudistuu
Meri-Rastilan uudistuksen suunnitelmat ovat jo pitkällä. Rastilan metroaseman ympäristö tiivistyy, ja sinne suunnitellaan lisää kaupallisia tiloja. Asuinalueella joitakin rakennuksia puretaan uusien kortteleiden tieltä. Samassa yhteydessä suunnitellaan julkisten tilojen, katujen ja puistojen kohentamista.
Vartiokylänlahden suunnittelu käynnistyi kyselyllä
Suuria muutoksia on tiedossa myös Vartiokylänlahdelle. Puotilan venesataman alueelle, Rastilanrantaan ja myöhemmässä vaiheessa Rastilan kartanon ympäristöön suunnittelemme yhtenäisiä suurempia rakennusalueita. Rakennettujen alueiden lisäksi tutkimme samalla virkistyskäytössä säilyviä alueita: onko alueen reitistössä tai virkistyspalveluissa kehitettävää? Soveltuisivatko alueelle myös palvelut ja voisiko Vartiokylänlahti toimia porttina merelle ja saaristoon? Suunnittelua tukeva karttakysely on juuri avattu ja se löytyy osoitteesta http://bit.ly/vartiokylänlahti. Vastausaikaa on 26. huhtikuuta asti.
Vuosaaressa luonto on lähellä
Vuosaaren jokaisesta asunnosta on alle 300 metriä lähimpään puistoon tai metsään. Rantaviivaa Vuosaaressa on yli 20 kilometriä, josta suurin osa vapaassa käytössä. Näistä lähtökohdista haluamme pitää kiinni myös jatkossa. Uudet rakentamisalueet pienentävät virkistysalueiden kokonaismäärää maltillisesti. Viheralueiden osuus Vuosaaresta on kaikkien suunniteltujen muutosten jälkeen pienenemässä alle 2 prosenttiyksikköä. Samalla virkistysalueita kuitenkin kehitetään muun muassa rantareittejä parantamalla Ramsinrannassa, Vartiokylänlahdella ja Uutelassa. Myös luonnonsuojeluohjelmaa viedään käytäntöön rinnakkain maankäytön suunnittelun kanssa.
JUTTU JATKUU KARTTAKUVAN JÄLKEEN…
Suunnittelu on neuvottelua
Kaupunkisuunnittelijan työ on vuorovaikutusta, keskustelua ja neuvottelua lukuisten toimijoiden kanssa, eivätkä suunnitelmat muutu todeksi ilman laajaa hyväksyntää. Muutosten takana ei myöskään ole pelkästään kaupunki. Esimerkiksi parhaillaan valmistelussa olevista Vuosaaren kaavahankkeista noin kolmanneksen olemme käynnistäneet vuosaarelaisten tahojen aloitteesta tai myötävaikutuksella. Tärkeitä toimijoita ovat asunto-osakeyhtiöt, vuokrataloyhtiöt, maanomistajat ja kiinteistösijoittajat sekä yritykset. Merkittäviä keskustelukumppaneitamme ovat myös Vuosaaren asukkaat, alueen seurat ja yhdistykset sekä lopulliset päätökset tekevät poliittiset päättäjät.
Vuosaarelaiset ovat aina osallistuneet aktiivisesti oman kaupunginosansa suunnittelusta käytävään keskusteluun, ja se on hieno asia. Toki suunnitelmamme huolestuttavat ja herättävät toisinaan kovaakin vastustusta, mutta se on osa kaupunkisuunnittelua ja osaltaan takaa, että tehtävät päätökset ovat harkittuja.
Teksti: Kaupunkiympäristön toimialan Vuosaari-Vartiokylänlahti-tiimi
Kysy suunnittelijoilta!
Vuosaaren kehitykseen liittyviä kysymyksiä voi lähettää Vuosaari-lehden toimitukseen 3.4. mennessä, ja asemakaavoituksen Vuosaari-Vartiokylänlahti-tiimi vastaa niihin lehden tulevissa numeroissa kevään aikana. Asiallisia kysymyksiä voi lähettää esimerkiksi sähköpostiosoitteeseen vuosaarilehti(a)vuosaarilehti.fi tai tästä linkistä.
