Ari Pauna Vuosaareen elokuussa 2021 valmistuvan uuden lukion työmaan edustalla. – Uusi lukio on iso investointi Vuosaaren ja lisää varmasti lähiömme vetovoimaa, Pauna toteaa.
Suomalaisten asuntomarkkinoiden ja varsinkin -lainojen asiantuntija Ari Pauna, 52, on viihtynyt pitkään Vuosaaressa. Vuodesta 2013 asti Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen Asuntohypopankki Oy:n toimitusjohtajana työskennelleen Paunan vanhemmat muuttivat Vuosaareen vuonna 1965 – siis samana vuonna kuin Vuosaari-lehti alkoi ilmestyä.
– Vanhempani asuvat yhä Haapasaarentiellä. Itse olen asunut Vuosaaressa Purjetiellä, Merikorttitiellä, Punakiventiellä, Heteniityntiellä, Haapasaarentiellä ja nyt Pilvilinnankadulla. Koulut kävin Heteniityntiellä ja Punakiventiellä sekä Koukkusaarentien silloisessa Vuosaaren lukiossa, kertoo Suomen ainoan asuntorahoitukseen erikoistuneen, kohta 160-vuotiaan pankin toimitusjohtaja.
Vuosaari on Helsingin tulevaisuus
Pauna on viihtynyt Itä-Helsingissä hyvin vaimonsa ja kahden poikansa kanssa: meri ja luonto ovat lapsuudessaan todella monipuolisesti urheilleelle miehelle tärkeitä henkireikiä.
– Sanon aina ihmisille, että metrolipun hinnalla pääsee näkemään tulevaisuuden Helsingin pienoiskoossa: täältä löytyy kaikkien tuloluokkien ja asuinmuotojen lisäksi kansainvälisestikin monipuolinen asukaskunta sekä myös paljon luontoa, vuonna 1986 Vuosaaren lukiosta ylioppilaslakin saanut Pauna sanoo.
Suomi eriytyy ja kaupungistuu
Maakunnat tyhjenevät ja kaupungit tiivistyvät, asunnon sijainnin merkitys kasvaa. Mutta millä rahalla maaseudulta tai pikkukaupungista muuttava voi ostaa suurkaupungista asunnon, jos maalla myytävän omakotitalon hinnalla ei saa kaupungista edes yksiötä? Pauna on sitä mieltä, ettei omistusasuminen saisi olla vain harvojen herkkua, vaan normaalituloisen suomalaisen henkilön pitäisi pystyä ostamaan myös Helsingin seudulta, vaikkapa Vuosaaresta asunto.
– Asumisen tulee pysyä kohtuuhintaisena. Tällä hetkellä Suomessa on menossa asuntomarkkinoiden isojako ja eri kaupunginosien välillä uusjako. Ihmiset muuttavat töiden ja palveluiden perässä maalta kasvukeskuksina oleviin kaupunkeihin, Suomen ensimmäisenä pankinjohtajana bloggauksen aikoinaan aloittanut Pauna sanoo.
Pauna sanoo varoitelleensa asiasta ensimmäisen kerran jo kymmenen vuotta sitten Uuden Suomen blogissaan, mutta vasta viime vuosina tästä kasvavasta epäsuhdanteesta on alettu puhua paljon.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Ari Paunan mieleen on jäänyt parikin opettajaa Vuosaaresta. – Esko Honkanen kertoi aina enemmän opetettavasta aineesta kuin koulukirjat, hän oli todella monialainen. Lukion luokan- ja historianopettajani Antti Maaperä puolestaan innosti ottamaan selvää yhteiskunnallisista asioista. Sain kunnian pitää puheen hänelle, kun hän siirtyi eläkkeelle.
Kaupungistuminen vaatii asukasdemokratiaa
Ainoastaan asuntorahoitusta tarjoavan pankin pomon voisi kuvitella puhuvan raskaankin uudisrakentamisen puolesta.
– Kaupungistuminen vaatii rakentamista, varsinkin hyvät liikenneyhteydet ja uudisrakentaminen lisäävät alueiden vetovoimaa. Pitää kuitenkin muistaa, että kaupungistuminen vaatii tuekseen vahvaa asukasdemokratiaa. Ja jos päättäjät eivät osaa tehdä asumispoliittisia päätöksiä, niin yksin raha päättää, eikä se ole toivottava tilanne.
Pauna penääkin kansalaisten aktiivisempaa osallistumista kotikaupunginosansa päätöksentekoon. Hän haluaisi nähdä enemmän vuosaarelaisiksi profiloituneita poliitikkoja, jotka olisivat paikallisesti ja valtakunnallisesti Vuosaaren äänitorvia – Vuosaarihan on lähes 40 000 asukkaallaan asukasluvultaan suurempi kuin moni suomalainen kaupunki tai kunta. Pauna kaipaa myös Vuosaaren eduksi vaikuttavaa yhteistyötä yli puoluerajojen.
– Hyviä esimerkkejä Vuosaaren historiasta olivat muun muassa Esko Honkanen (Vuosaari-lehden perustaja ja Paunan luokanopettaja 3.–6. luokalla) ja Jyrki Lohi (Vuosaaren lukion entinen rehtori), jotka eri puolueista huolimatta edistivät yhdessä Vuosaaren asioita kaupunginvaltuustossa. Toki ensin vaaditaan, että esimerkiksi kunnallisvaaleissa vuosaarelaiset äänestäisivät paikallisia poliitikkoja, Pauna miettii.
Rakentamisen ja luonnon suhdetta ei pidä mokata
Vuosaareen väkilukuun on kaavailtu lähivuosikymmeninä suurta kasvua. Paunaa ei tilanne hirvitä, vaikka hän myöntää sen tuovan haasteita esimerkiksi suunnitteluun.
– Tilanne on hallittavissa, mutta sitten pitää miettiä tarkkaan, minne ja miten rakennetaan sekä miten turvataan palvelut ja viihtyisyys. Tehdäänkö esimerkiksi korkeaa rakentamista vai rakennetaanko luontoon. Uudisrakentamisen ja luonnon suhde on vielä Vuosaaren valttikortti, eikä sitä pidä mokata. Pitää muistaa, että asumispaikan valintaan vaikuttaa vahvasti se, mitä asunnosta näkee ulospäin, ei niinkään se, miltä rakennus näyttää ulkoapäin, Pauna luettelee.
Pauna on tyytyväinen, että Vuosaaresta löytyy kaikkia asumismuotoja ja asumisen rahoitusmuotoja. Vannoutunut ennakko- ja asuntosäästämisen puolestapuhuja on huolissaan siitä, ettei nykyaikana säästämistä opeteta lapsille niin kuin ennen. Omassa työssään hän näkee nopeasti, kuinka Baselin pankkipomojen päätökset vaikuttavat tavallisiin suomalaisiin lainarahan ottajiin. Ajankohtaisimpana esimerkkinä hän mainitsee asunto-osakeyhtiörahoituksen saatavuuden vaikeutumisen. Siitäkin Pauna on varoitellut jo useamman vuoden.
Pankkimaailma myllerryksessä
Rahoitusmarkkinat ovat mullistuksessa, eikä pankinjohtajan työ ole enää karrikoidusti tammipöydän takana sikarin tupruttelua.
– Minulla ei ole ollut vuosikausiin omaa työpistettä, vaan työpäiväni ovat ilahduttavan monipuolisia asiantuntijan tehtäviä: saatan olla aamu-tv:ssä, käydä videopalavereita ulkomaille, käydä ministeriössä tai eduskunnassa kuultavana, vastailla twiitteihin ja sitten jutella asiakkaidemme kanssa, Pauna kertoo.
Pankkimaailman yt-neuvottelut ja konttoreiden lopettamiset ovat aikamme kuva, suomalaisella Hypolla sen sijaan menee hyvin: luottohakemuksia tuli vuonna 2019 ennätysmäärä ja sama tahti tuntuu jatkuvan myös 2020. Lisäksi Hypo vetää alan kovimpia ammattilaisia töihin, ja se on kysytty asiantuntija mediassa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Luonto ja meri ovat Ari Paunalle erittäin tärkeitä Vuosaaren ominaisuuksia. – Rakentamisen ja luonnon suhdetta ei pidä mokata, hän sanoo.
Kaupunkilainen Hypo on in
– Tullessani vuonna 2002 Hypoon töihin meillä oli henkilökuntaa noin 30 ja luottokanta noin 300 miljoonaa euroa. Nyt henkilöstöä on noin 60 ja luottokanta noin 3000 miljoonaa euroa. Tiukentunut pankkisääntely on kasvun keskeisin syy, mutta suosiota on lisännyt muiden muassa se, että olemme erikoistunut, ketterä, itsenäinen, kotimainen ja riippumaton asiantuntija, joka puhuu asuntosäästämisen puolesta, oikeustieteen kandidaatti Pauna sanoo.
– Maailma kansainvälistyy, digitalisoituu ja erikoistuminen on tulevaisuutta, siksi pankitkin tulevat muuttumaan jatkossa. Maksuliikepankkien määrä tulee varmasti Suomessa vähenemään, Pauna povaa.
Krykovin ketjukaverina Viikingeissä
Ari Paunan päivät täyttyvät vapaa-ajallakin pankkimaailman asioita mietiskelemällä, päänsä hän nollaa ajamalla enduroa Riihimäellä. Hänen kahdesta pojastaan on kasvanut Vuosaaressa miehiä, joita ei enää tule kuskattua harrastuksiin. Omassa nuoruudessaan Pauna oli himourheilija lukioon asti. Hän juoksi Viipurin urheilijoissa, pelasi jääkiekkoa ja jalkapalloa Viikingeissä sekä hiihti ahkerasti Mellunkylän Kontiossa.
– Muun muassa ”Vallun” eli Valeri Krykovin kanssa pelasimme lätkää samassa ketjussa, kunnes hän siirtyi HIFK:iin ja teki melkoisen jääkiekkouran.
Paunan paras muisto kotilähiöstä liittyy sekin jääkiekkoon, kun Paunan edustama Viikingit voitti junioreissa Heteniityn ulkokaukalossa HIFK:n.
– Se oli hieno kevätpäivä ja katsomossa todella paljon porukkaa. HIFK:n joukkue, jossa taisi pelata muuan Alexander Stubb, ei ollut tottunut pelaamaan raskailla ulkojäillä. Veimme tiukan matsin kotiin. Ihan emme selvinneet Helsingistä tuon juniori-ikäluokan SM-finaaleihin, sillä sinne pääsi lopulta KoJo eli Kontulan Jokerit, jolle hävisimme jatkoaikamaalilla jännittävässä aluefinaalissa, Pauna muistelee hymyssä suin ja mietiskelee, mitähän muille vanhoille pelikavereille mahtaa kuulua.
– Valluun törmäsin ihan sattumalta tänne haastatteluun tullessa.
Haastattelu ja kuvat: Antti Honkanen
