Vola ja Alvi’s Dixie Stompers lavalla konsertin päätyttyä. Kuva: Klaus Salkola
Vola-kuoro ja Alvi’s Dixie Stompers -orkesteri järjestivät harvinaisen yhteiskonsertin teemalla ”Sentimental Journey” (eli tunteellinen matka) Vuosaaren lukion monitoimisalissa perjantaina 12.5. Lähes 300 hengen yleisö sai nauttia koko rahan edestä rennosta ja vauhdikkaasta perjantai-illan konsertista. Kuoron johtajana toiminut Tuuli Wallenius johti myös kuoron ja orkesterin yhteisesti valmistellut kappaleet, joista ylimääräisenä numerona illan päätti Frank Sinatran levytyksestä kuuluisaksi tullut ”New York, New York”. Konsertin esitystekniikasta vastasi joukko Vuosaaren lukiolaisia musiikinopettajiensa johdolla, ja väliajalla voitiin nauttia Vuosaaren Marttojen maukkaista tarjoiluista.
Kaikkiaan yhteisöllinen tapahtuma kesti yli kaksi tuntia, joiden aikana saatiin kuulla monenlaista mielenkiintoista musiikkia eri vuosikymmeniltä: jazzia, gospelia, bossa novaa, jopa Abbaa. Suomenkielisiä kappaleita kuultiin kaksi: ”Toiset meistä” ja ”Kesäyö”, molemmat kuoron ja orkesterin yhteissovituksina. Sekä Vola että Alvi’s Dixie Stompers esittivät valittuja paloja ohjelmistoistaan myös erikseen, mutta monien mielestä parasta antia olivat juuri yhteiset vedot.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Vola ja Alvi’s Dixie Stompers lavalla konsertin päätyttyä. Kuva: Klaus Salkola
Tapahtuman onnistumisen kannalta tärkeässä osassa olivat Vuosaaren lukion musiikinopettajien Aki Ekroosin ja Marianna Jakobssonin ohjaamina lukion ensimmäisen vuoden oppilaat. Ääniteknisenä miksaajana toimi Onni Väänänen, ja valotekniikkaa hoiti Wendy Odia, molemmat koulun musiikkilinjalaisia. Lisäksi teknisissä järjestelyissä olivat mukana Henrik Klemetti koulun teknologialinjalta ja Rolayo Solade yleislinjalta. Oppilaat hoitivat näitä vaativia tehtäviä osana näyttämö- ja studiotekniikan sekä musiikin tuotannon opintojaan.
Idea yhteiskonsertista oli saanut alkunsa, kun Alvi’s Dixie Stompersin vuosaarelainen banjonsoittaja Jarmo Nissinen oli kuullut Vola-kuoroa heidän joulukonsertissaan. Jarmo oli jo kauan halunnut yhdistää kahta aivan eri tavoin tuotettua, rytmeistä ja harmonioista koostuvaa musiikkia. Rohkean kokeilun tuloksena saatiin aikaan jännittävä yhdistelmä rytmikästä 1900-luvun alun New Orleans -svengiä ja moniäänistä, rytmisen musiikin kuorolaulua.
Kaikkiaan vaikutti siltä, että niin laulajilla, soittajilla kuin yleisöllä ja tekniikasta vastanneilla lukion oppilailla ja opettajilla oli hauskaa. Konsertti toikin yhteen eri musiikkityylien lisäksi kaikenikäisiä ja -taustaisia ihmisiä, jotka onnistuivat yhdessä toteuttamaan unohtumattoman musiikki-illan.
