Esa Kolehmainen, kerro jotain itsestäsi.
– Olen 76-vuotias eläkeläinen, jonka ammatti oli remonttimies, joka korjasi kaikenlaisia työmaiden sähköjä ja muita laitteita pienistä vempeleistä aina nostureihin asti. Sen jälkeen työskentelin pitkään vakuutusyhtiön korjausmiehenä. Minulla on vaimo, kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi.
Kauanko olet asunut Vuosaaressa, entä missä muualla kuin Vuosaaressa olet asunut?
– Olemme asuneet vaimon kanssa Vuosaaren Isonvillasaarentiellä 2,5 vuotta. Lapset asuivat täällä, mikä sai meidätkin muuttamaan Vuosaareen. Ennen asuimme pitkään Espoossa Tapiolassa ja vähän aikaa Matinkylässä.
Mikä on parasta Vuosaaressa?
– Vuosaari on suhteellisen rauhallinen ja luonnonläheinen asuinpaikka.
Onko Vuosaaressa jotain kehitettävää?
– Lapsille voisi olla enemmän harrastetiloja.
Mikä on suosikkipaikkasi Vuosaaressa?
– Harrastamme paljon ulkoilua esimerkiksi Vuosaarenhuipulla Mustavuoressa ja Uutelassa. Suosikkipaikkani on Vuosaarenhuippu.
Mitä harrastat Vuosaaressa?
– Ulkoilun lisäksi harrastan valokuvaamista. Ostin ensimmäisen kamerani vuonna 1972, kun vaimoni odotti ensimmäistä lastamme. Moniin ensimmäisiin kuviini tallentuikin odottava vaimo, ja yhä häntä kuvaan myös Vuosaaressa. Lisäksi kuvaan täällä maisemia ja perheenjäseniä.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Kerro lisää valokuvaamisesta.
– Ensimmäisen lapsemme syntymisen jälkeen innostuin todenteolla valokuvaamisesta ja liityin Kameraseuraan. Kuvasin mustavalkokuvia ja osallistuin eri valokuvanäyttelyihin ja -kisoihin. Työskentelin rakennustyömaalla Laajasalon aluerakentamisen aikaan vuosina 1974–79, jolloin kuvasin ruokatunneilla työkavereitani. Niistä syntyi tunnetuin kuvasarjani Työkaverit, joka ollut esillä kotimaisissa ja kansainvälisissä näyttelyissä.
Esikuvani valokuvaajana on maisemakuvaaja Anselm Adams. Kuvaan edelleen koko ajan maisemia sekä perhettä. Vaikka ikää on jo, niin olen nykyajassa mukana. Tällä hetkellä kuvaan Canon EOS R -sarjan kameralla, johon on lukuisia objektiiveja.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Viimeisin ikimuistoinen otos oli viime keväänä Etelä-Espanjassa ottamani kuva. Olimme vaimon kanssa joella retkeilemässä, kun vähän matkan päästä kuului merkillistä ääntä. Menin uteliaana paikalle, jossa olikin kymmenen kilpikonnan lisääntymiskokous menossa.
Minulla olisi toiveena saada johonkin vuosaarelaistilaan valokuvanäyttely elämäni varrella ottamistani valokuvista.
Haastattelu: Antti Honkanen
Kuvat: Esa Kolehmainen