Vuosaaren luonto -palstalla tutustutaan Vuosaaren luontoon.
Kasvien alkuperäisyydestä ei ole aina kovin tarkkaa tietoa. On laskettu, että Helsinkiin on vuosisatojen aikana, milloin purjelaivojen painolastien mukana, milloin viljan siementen, kulkeutunut 60 prosenttia kasveistamme. Vieraslajikäsitys lienee hieman yliampuva, niin politiikassa kuin luonnontieteissäkin. Eihän täällä ollut kymmenentuhatta vuotta sitten jäkäliä kummempaa kasvillisuutta.
1800-luvulla lehtopalsamista (Impatiens nolitangere) ei ole juuri ollut mainintoja. Toiselta nimeltään kasvi on isokukkainen häpykannus, joka on aika kuvaava. Tietyillä pölyttäjillä saattaa olla vaikeuksia pölytyksen kanssa. Myös monet nisäkkäät ja linnut ötököitten ohella ovat lajimääräisesti huomattavasti lisääntyneet.
Lehtopalsami suosii puronvarsia, kuten Broändan lehtoalueita, josta kuva on tallennettu. Toki niitä on Vuosaaressa muuallakin.
Laji on yksivuotinen, mutta sinkauttaa siemenensä kosketuksesta parin metrin päähän. Hajaesiintymiä on Perämerelle saakka, mutta kasvi on Etelä-Suomessa selvästi yleisempi, eikä sitä ole luokiteltu mitenkään uhanalaiseksi. Kukinta-aika ulottuu syyskuulle saakka ja kasvukin on metriseksi nopeaa.
Kaikilla muillakin lajeilla on inventoinnit lisääntyneet huomattavasti. Onhan luonnon tarkkailu auttanut lajien lukumäärien määrittelyssä myös yliopistoja.
Markku Piipponen
