Vuosaarelaisilta julki romaani ja aforismikokoelma

Sokkeli rakennetaan sotatraumojen päälle

Kaiho Nieminen: Sokkeli. Kustantaja: WSOY. Sivumäärä: 283.

Kaiho Nieminen: Sokkeli.
Kustantaja: WSOY.
Sivumäärä: 283.

Vuosaarelaisen kirjailija Kaiho Niemisen, 78, Sokkeli-romaani on jo hänen 19. romaaninsa. Monesti Niemisen teoksissa on menty tavallisen suomalaisen miehen nahkoihin – niin tälläkin kertaa. Syyskuussa 2019 julkaistun romaanin päähenkilö Einari Karttunen, 19, joutuu keväällä 1944 Kannakselle keskelle jatkosodan pahimpia taisteluja. Aiemmin Karttunen olisi lähtenyt rintamalle mukisematta, mutta hän on juuri ihastunut palavasti kotikylänsä Kirstiin.

Rintamalle on kuitenkin mentävä, ja keskellä kovia taisteluja Einari yltyy urotekoihin, joiden ansioista hänet nimetään Mannerheim-ristin ritariksi. Vaatimaton soturi hukkaa rintamalla mielenterveytensä ja huuhtoo sekä pieleen menneen rakkaustarinansa että arvonimestä saadut rahansa viinalla kurkusta alas. Alkaa tarina henkisten haavojen sekä oman elämän kokoon parsimisesta, sudenkuoppina on niin rintamalla nähdyt kuolemat, viinan kirot kuin epäonniset naissuhteetkin.

Einari Karttunen on vaatimaton ja hiljainen mies, joka ei aina ymmärrä, miksi asioita tehdään, mutta tekee kumminkin siihen saakka, kun mielenterveys pettää. Sen jälkeen Einarin toiminta on ajoittain itsetuhoista ja välinpitämätöntä, kunnes rinnalle yrittää tulla tueksi vanha nuoruuden ihastus, Taimi. Rikkinäisiä miehiä ja mieliä yritetään parsia kokoon kuin sokkelia routaiseen maahan – rakkaudella on tässäkin tarinassa keskeinen rooli.

Sokkeli on osittain tarina sodasta ja sen vaikutuksesta ihmisten mielenterveyteen. Se kuvaa myös hyvin nollatilannetta, josta ihmisten on pitänyt alkaa rakentaa elämäänsä ja Suomea koettujen sotakauheuksien jäljiltä. Einari alkaa tuhansien muiden rintamaveteraanien tavoin pystyttää omaa kotitaloaan siinä samassa perhettä perustaen. Kun taloa tai lapsia tehdään, ei tunteista juuri puhuta.

Tyypilliseen tapaansa Kaiho Nieminen osoittaa piikkiä johtajilla sekä herroille – tässä tapauksessa muun muassa sotajoukkojen upseeristolle. Rivimiehet ovat sotakenttien pelinappuloita, joilla ei välttämättä ole kummempaa ihmisarvoa herrojen silmissä. Nieminen osaa asettua tavallisen suomalaisen rooliin konstailemattomalla tarinankerronnallaan, jossa ei sotaa taikka romaanihenkilöitä glorifioida.

Kirjan huippuhetket sijoittuvat rintamataisteluihin, esimerkiksi Karttusen toimet Munakukkulan taisteluissa on kuvattu realistisesti ja sodan kauhut hyvin lukijan mieleen tuoden: Tilanne on taiston keskellä kaoottinen, kun jokainen sotilas haluaa selvitä hengissä. On tapettava, jottei tule tapetuksi. Ja kun toisen tappaa tai näkee kuoleman läheltä, saattaa traumat jäädä mieleen ikuisiksi ajoiksi.

Teksti: Antti Honkanen

Vuosaari aforismien innoittajana

Hanna-Leena Ylinen:  Jotta varastaisit ajatukseni. Kustantaja: Kulttuurivihkot. Sivumäärä: 86.

Hanna-Leena Ylinen:
Jotta varastaisit ajatukseni.
Kustantaja: Kulttuurivihkot.
Sivumäärä: 86.

Vuosaarelaiselta Hanna-Leena Yliseltä ilmestyi syyskuussa 2019 aforismikokoelma Jotta varastaisit ajatukseni. Se on Ylisen esikoisteos.

Ylisen (s. 1962) aforismit käsittelevät luontoa, yhteiskuntaa, valtaa ja ihmisyyttä. Teoksen luontoa ja  yhteiskuntaa käsittelevien aforismien herätteinä ovat olleet Vuosaaren metsät ja rannat sekä niihin kohdistuneet suunnitelmat.

Turun Sanomat valitsi Ylisen vuoden 2019 aforistiksi.

Otteita Jotta varastaisit ajatukseni -teoksesta:

”Myitkö periaatteesi? Ei sinulla niitä ollutkaan.”

”Demokratia antaa vallan niille, joilla on taito puhua se itselleen.”

”Viimeinen kivi kääntää sinut.”