Vuosaarenhuipun sisääntulo.
Vuosaaren entisen kaatopaikan paikalle nousseen Vuosaarenhuipun virkistysalueen virallisia avajaisia vietettiin juhlallisin menoin torstaina 2.9. huipun uuden sisääntulon luona Niinisaarentie varrella. Parkkipaikkojen lisäksi sisääntulon reunasta löytyvät wc-tilat, roskikset sekä konteista rakennettu infopiste, jossa esitellään alueen historiaa ja luontoa. Opastaulut kertovat myös alueen reiteistä ja nyt avatuista kahdesta uudesta luontopolusta.
Avajaisissa nauhaa juhlallisesti leikkaamassa olivat kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki ja Vuosaarenhuipun idean isä, luontotarhuri Jukka Toivonen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Vuosaarenhuipun virallisissa avajaisissa nauhaa leikkasivat kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki sekä alueen ideoija ja visionääri, eläkkeellä oleva luontotarhuri Jukka Toivonen.
– Kaupunki on aina rakentamisen ja muutoksen ytimessä. Syntyy maamassoja, joiden käyttö aiheuttaa ongelmia: miten niitä voidaan järkevästi, kustannustehokkaasti ja luontoystävällisesti käyttää, Sinnemäki sanoi.
– 1960-luvun jätteidenkäsittely ja säädökset olivat erilasia kuin nyt. Sananlaskua lainataksemme: sen eestään löytää, minkä taakseen jättää. Onneksi luontotarhuri Jukka Toivosella oli visio asiasta. Sen seurauksena on syntynyt tämä hieno viheralue, Vuosaarenhuippu, Anni Sinnemäki totesi avajaispuheessaan.
22 vuotta kaatopaikkana
Myös Vuosaari-Seuran puheenjohtaja Nina Ruuttu (keskellä) oli tyytyväinen nyt avattuun Vuosaarenhuippuun.
Vuosaaren kaatopaikka oli toiminnassa 22 vuotta vuosina 1966–88. Alueelle tuotiin tuolloin 3,4 miljoonaa tonnia käsittelemätöntä jätettä. Valumavedet laskivat vapaasti Porvarinlahteen asti, kunnes 1980-luvun alussa alueelle saatiin viemäröinti.
Kaasunkeräysjärjestelmää on rakennettu 1990-luvulta lähtien aina tähän päivään saakka. Kaatopaikkakaasujen keräys jatkuu ilmeisesti hamaan tulevaisuuteen saakka.
Niittyjen ja varsinaisen huipun lisäksi alueella on kaupungin rakennustyömailta tuotavien pilaantuneiden maa-ainesten loppusijoituspaikka. Samoin kierrätyskelpoisille maa-aineksille ja kiville löytyy oma välivarastointialueensa.
60 metriä merenpinnasta
Vuosaarenhuipun uuden sisääntulon reunaan on tehty konteista pieni opastuskeskus. Opastauluissa kerrotaan alueen historiasta, luonnosta, reiteistä ja ohjeista.
Alueelle tuotiin 5 miljoonaa kuutiota rakennustyömailta ylijäänyttä maata vuosina 1990–2005. Vuosaaren sataman rakentamisesta jääneet ylijäämämaat kohottivat huipun lopulta nykyiseen noin 60 metrin korkeuteen.
Työ entisen kaatopaikan maisemointiin aloitettiin jo 1990-luvulla. Idean isä Jukka Toivonen sai siihen avukseen maaperäasiantuntija Pirjo Laulumaan.
– Vuosaarenhuippu on maisemoitu luontokeitaaksi, ja samalla sillä on kompensoitu kaupungin rakentamisesta aiheutuneita haittoja luonnon monimuotoisuudelle, kuvasi jo eläkkeelle jäänyt luontotarhuri Jukka Toivonen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen…
Vuosaarenhuippu sijoittuu Mustavuoren ja Porvarinlahden luonnonsuojelualueiden ja Vuosaaren sataman väliin. Uudet luontopolut on merkitty karttaan sinisellä ja oranssilla.
Kuva: Helsingin kaupunkiympäristö, Gravision ja FCG
Toivosen työtä jatkaa uusi luonnontarhuri Maarit Naatus.
– Itselleni suurinta tyydytystä tuottavat alueella liikkuvat tyytyväiset ulkoilijat. Ja se, että näkee elinympäristön alkavan tuottaa uutta elämää, Toivonen totesi.
– Maamassoja ei voi läjittää ja kasata miten sattuu. Massoittelussa on ollut selkeä suunnitelma, jonka pohjalta tämä alue on syntynyt, Helsingin maisemakoordinaattori Mikko Suominen kertoi.
Kaksi uutta luontopolkua
Vuosaarenhuipulle kulkee paljon polkuja. Polkujen varrella on uutta reittiviitoitusta. Kuva: Taina Tuominen
Vuosaarenhuippu on saanut uuden sisääntulo- ja opastusalueen lisäksi kaksi uutta luontopolkua. Toinen niistä on pituudeltaan 1,3 km ja se on saanut nimekseen Jukan jäljillä. Polku kulkee huipun korkeimmilla kohdilla. 1,1 km pitkä Pirjon polku halkoo myös niittyjä ja kulkee muun muassa solan läpi. Opastauluja on 13.
Opastettujen luontopolkujen lisäksi alueella on tietysti paljon muitakin reittejä ja polkuja. Retkeilijöitä pyydetään tutustumaan alueeseen polkuja käyttäen, niillä pysyen ja luontoa kunnioittaen. Pyöräily ei sovi kaikkialle ja erityisesti luontopoluilla se onkin kiellettyä. Alueen ohjeisiin ja opasteisiin kannattaa tutustua tarkemmin infopisteellä.
Teksti ja kuvat: Eero Honkanen
