Timo Raittinen kirjoitti Vuosaari-lehdessä 22.10.2025 Vuosaaren terveysaseman asiakasraadin lopettamisesta ja kehittämistarpeista, joita siinä olisi ollut. Hän tuo kirjoituksessaan monipuolisesti esille asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden ja kokemusten kuulemisen tärkeyttä palveluita kehitettäessä. Raittinen kuvailee, miten Myllypuron ja Vuosaaren asiakasraadit yhdistettiin vastoin asiakasraatilaisten toiveita. Itsekin epäilin yhdistetyn raadin toimintamahdollisuuksia.
Olen osallistunut sekä Vuosaaren terveysaseman asiakasraadin että nyt uuden Myllypuron ja Vuosaaren terveys- ja hyvinvointikeskusten asiakasraadin toimintaan. Tämä uusi asiakasraatikokeilu toteutetaan osana EU-rahoitteista Kestävän kasvun hanketta. Tässä kokeilussa terveys- ja hyvinvointikeskusten asiakkaat ja terveys- ja sosiaalipalvelujen ammattilaiset kehittävät yhdessä keskusten toimintaa hankkeen projektipäällikön ohjaamana. Asiakasraadin tapaamisissa työskennellään palveluiden arkea helpottavien ongelmien ratkaisemiseksi. Tehtävänämme voi tosiaan olla esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasportaalien (Maisa, Omaolo) kehittäminen asiakaslähtöisemmäksi tai asiakasohjeiden päivittäminen sellaisiksi, että ne ovat helpommin ymmärrettäviä kaikille asiakkaille.
Tämän uuden asiakasraadin toiminnalla on mielestäni selkeä rakenne, pelisäännöt ja aikataulutus. Tästä kaikesta on sovittu yhdessä raadin jäsenten ja ammattilaisten kesken. Työskentelymme on tavoitteellista. Olemme saaneet etukäteen tiedon seuraavan tapaamisen aiheesta ja olemme voineet valmistautua työskentelyyn etukäteen. Työskentely tapaamisissa on ollut jämäkästi suunniteltua ja osallistavaa. Kehittämiskohteet ovat olleet mielestäni sellaisia, joita asiakasraati voikin kehittää. Esimerkiksi Maisa on väylä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja merkityksellinen osa palvelu- ja hoitoprosessia. On tärkeää, että se toimii tarkoituksenmukaisesti ja ymmärrettävästi niin, että ihminen osaa sitä käyttää ja saa apua oikea-aikaisesti. Samoin Omaolo-palvelu on tärkeä. Olemme saaneet myös tietoa mm. toimintaterapiasta, mitä se on ja miten asiakkaaksi pääsee. Seuraavaksi on vuorossa fysioterapiaan tutustuminen. Pidän merkityksellisenä sekä palveluiden asiakaslähtöistä kehittämistä että tiedon saantia palveluista. Se on osa sekä palveluiden laadun että saavutettavuuden parantamista.
Asiakasraatityöskentely on mielestäni parhaimmillaan kaksisuuntaista. Annamme näkemyksemme, kokemuksemme ja tietomme palveluiden kehittämisen käyttöön. Tuomme esille epäkohtia, mutta myös sitä, mikä toimii. Kehittämistä voi olla sekin, että vahvistetaan ja levitetään sitä, mikä jo toimii, ei vain epäkohtiin paneutuminen. Voimme myös välittää saamaamme tietoa erilaisista palveluista ja toimintamalleista omien alueidemme asukkaille erilaisissa verkostoissamme. Voimme toivoakseni näin vahvistaa palveluiden käyttäjien osaamista ja toimijuutta melko monimutkaisessa palvelujärjestelmässä.
Uuden asiakasraadin kehittämistoiminta koskee siis sekä terveys- että sosiaalipalveluita, mikä mielestäni on mielenkiintoista ja tärkeää. Tavoitteenahan on sote-palveluiden yhteensovittaminen ja paras mahdollinen, monialainen palvelu asukkaille. Raadin maantieteellinen alue on melko laaja, mutta kokemukseni mukaan se ei ole haitannut toimintaa. Olemme kokoontuneet Itäkeskuksessa helppojen kulkuyhteyksien päässä. Myös etätapaamista kokeillaan syksyn aikana. Jäsenkunta sekä kehittämisideat ovat monipuolistuneet uudessa raadissa. Olemme mielestäni keskittyneet paremmin sellaisiin kehittämiskohteisiin, joihin asiakasraadilla on oikeasti mahdollisuus puuttua. Aikaisemmassa raadissa syrjähdimme helposti pohtimaan yksittäisiä kokemuksia tai terveystietoja. Toisinaan halusimme vaikuttaa terveyspalveluiden rahoitukseen, vetovoimaan, johtamiseen tai muuhun sellaiseenkin, joka on helsinkiläistä terveyspolitiikkaa.
Mikä parasta, olemme saaneet napakat yhteenvedot tapaamisista. Laatimiemme pelisääntöjen mukaan saamme myös tietoa, miten raadin työn tulokset etenevät sekä perustelut silloinkin, jos ideat eivät etene. Vaikka itsekin epäilin kahden asiakasraadin yhdistämistä, vaikuttaa siltä, että tämä uusi raati toimii asiakaslähtöisesti, jämäkästi ja tavoitteellisesti. Työskentely tuntuu merkitykselliseltä ja vuosaarelaistenkin ääni kuuluu.
Marja Lindholm,
nykyisen asiakasraadin vuosaarelainen jäsen
