Vuosaaren lukiossa vietettiin kohtuullisuusviikkoa

Lukiolaisia.

Opiskelijat Angela Bucciarelli (vasemmalla) ja Ia Aikala juttutuokiossa lukiosihteeri Anita Niemen kanssa.

Vuosaaren lukiossa vietettiin kohtuullisuusviikkoa viikolla 10. Viikon koordinaattorina toimi lukion biologian lehtori Leena Mäkelä. Opiskelijoille järjestettiin kaksi erilaista pakohuonepeliä: “Ilmasto peliin” ja “Viimeinen pisara”. Ruokatunneilla oli mahdollisuus nauttia smoothieista, joita asialleen omistautuneet opiskelijat surauttivat paikan päällä hävikkiruokaravintola Loopin toimittamista lähialueiden kauppojen hävikkihedelmistä. Välitunneilla pyöri kohtuullisuusaiheinen onnenpyörä. Myös Kulosaaren lukiosta valmistuneet kohtuukulutuksen lelutohtorit esittelivät toimintaansa ja kertoivat, miten lelutohtoriksi voi kouluttautua lukiossa. Ideana on toimia kohtuukuluttamisen muutosagenttina ja saada kaupunkilaisia heräämään kuluttamisen merkitykseen.

Lisäksi kuultiin kaksi mielenkiintoista kohtuullisuuteen liittyvää luentoa: Timo Järvensivu luennoi kohtuutaloudesta ja Antti Kylliäinen hyveistä sekä kohtuullisuudesta.

Timo Järvensivun luennolta

Kauppatieteiden tohtori Timo Järvensivu saapui pitämään kohtuutaloudesta kertovaa luentoa Vuo-saaren lukioon keskiviikkona 6.3. Luennon tavoitteena oli laajentaa opiskelijoiden ymmärrystä ilmastonmuutoksesta talouden, hyvinvoinnin ja luonnon suhteen.

Järvensivu avasi luentonsa kertomalla lyhyesti, kuinka ajankohtainen aihe on ja kuinka tärkeä siitä on hänelle muodostunut. Hän on työskennellyt aiheen kanssa tiiviisti jo noin kymmenen vuoden verran, ja hänen tavoitteensa ovat selvät. Järvensivu on onnistunut herättämään keskustelua aiheesta ja jatkaa edelleen keskustelun herättämistä. Hän myös kannustaa miettimään omia tavoitteita ympäristön hyvinvoinnin ja paremman tulevaisuuden suhteen.

Ihmisten herääminen tulevalle uhalle on Järvensivun mukaan ollut liian hidasta. Vaikka siitä on tiedetty jo vuosikymmeniä, poliitikot jättävät ilmastonmuutoksen huomiotta ja kansalaiset luottavat teknologian ongelmanratkaisukykyyn.

– Luotto teknologiaan on liiallista. Ei se kaikkea hoida, Järvensivu sanoi.

Tilanteeseen tarvitaan Järvensivun mukaan radikaalia muutosta. Ihminen on asemassa, jossa hän voi ensimmäistä kertaa koko maailman historiassa olla eläinlaji, joka on lähellä romahduttaa maailman ekologisen tasapainon. Ja juuri nyt, kun on kiire, valtaosa maailmasta ei joko kykene toimimaan tai on päättänyt olla toimimatta.

Hyvänä esimerkkinä ilmastonmuutoksen vaikutuksista toimivat pölyttäjähyönteiset: mehiläiset sekä monet kimalaisista luokitellaan nykyään uhanalaisiksi. Hyönteisten suureen kuolleisuuteen vaikuttavat hyönteismyrkyt sekä ilmastonmuutos. Ilman pölyttäjiä kukkivat ruokakasvit eivät kykene tuottamaan hedelmiä ja maatalous kärsii.

Ihmisten määrä maailmassa on koko ajan nousussa ja talouden on pakko pysyä mukana. Suomessa politiikan yksi tärkeimmistä aiheista tällä hetkellä on kestävä kehitys ja hiilijalanjäljen kutistaminen. Järvensivun mukaan suurimmalla osalla ihmisistä on kuitenkin vääränlainen kuva toimivasta kestävän kehityksen mallista tai siitä, miten ihmisten tulisi toimia.

Monen mielestä jatkuva talouskasvu on välttämätöntä. Julkisessa keskustelussa esitetään usein, että talouden on kasvettava vuosittain ainakin 2–3 %, jotta se vastaisi yhteiskunnan vaatimuksia. Hyvinvointi ei kuitenkaan ole pelkästään taloudesta kiinni, Järvensivu sanoo. Siihen liittyvät hyvin läheisesti myös sosiaalinen hyvinvointi sekä luonnonsuojelu. Yleinen ymmärrys näyttää tosiaan olevan, että näiden kolmen, talouden, hyvinvoinnin ja ympäristön, on oltava tasapainossa.

Asia ei Järvensivun mukaan kuitenkaan mene näin. Hyvinvoivan ihmiskunnan ylläpitämiseksi ja rakentamiseksi ihmisten tulisi laittaa luonnonsuojelupolitiikka etusijalle, sitten keskittyä ihmisten globaaliin hyvinvointiin ja viimeisenä, muttei mitättömänä osana, pyrkiä kestävään ja ympäristöystävälliseen talouteen. Mikään osa-alue ei voi olla erossa muista, ja kaikilla alueilla tulisi ottaa muut alueet huomioon.

Teksti: Angela Bucciarelli 18F

Antti Kylliäinen.

Luennoitsijana Antti Kylliäinen.

Antti Kylliäisen luennolta

– Hyveet ovat niitä ominaisuuksia, jotka tekevät ihmisestä hyvän.

Näin avasi perjantain 8.3. luennon eetikko Antti Kylliäinen, joka kiertää muun muassa työpaikoilla, kouluissa ja päiväkodeissa puhumassa hyveistä. Hänen mukaansa hyveet ovat olleet olemassa aina ja kaikkialla, mutta elävinä: jatkuvasti muuttuvassa tilassa sidonnaisina kulttuuriin. Tätä hän perusteli sillä, että jo Aristoteles ja Platon ovat puhuneet hyveistä.

Kylliäinen keskittyi erityisesti kohtuullisuuden hyveeseen. Jo Aristoteleen hän kertoi sanoneen, että ilman kohtuullisuutta ihminen on halujensa orja. Vaikka olosuhteet olivat silloin erilaiset, näiden filosofien esille tuomat teemat ovat edelleen ajankohtaisia. Kohtuullisuutta on jopa entistä vaike-ampi harjoittaa, kun nautintoja on tarjolla enemmän, monipuolisemmin ja halvemmalla, Kylliäinen totesi.

Luennon loppuun hän listasi käytännön vinkkejä siitä, kuinka kohtuullisuutta voi soveltaa omaan elämäänsä. Näihin kuuluivat alkoholinkäytön ja turhan kulutuksen rajoittaminen, jotka ovat yleismaailmallisesti hyviä neuvoja. Esimerkki, johon hän käytti eniten aikaa, oli paastoaminen.

Kohtuullisuus tarkoittaa Kylliäisen mukaan tasapainoa. Mitä vain voi tehdä liikaa tai liian vähän. On siis väärin rohkaista ihmisiä luopumaan jostakin sellaisesta, mikä on ylimääräisen nautinnon sijaan edellytys selviytymiselle. Kohtuullisuudesta on tärkeää pitää huoli etenkin liiallisen kulutuksen osalta, sillä kulutuksen vähentäminen ehkäisee ilmastonmuutosta. Perustavanlaatuisten tarpeiden kieltäminen itseltään on kuitenkin kohtuutonta, vaikka se olisikin väliaikaista.

Teksti: Maria Kiviniemi 17B