Hartiapankkirakentaminen ja Vuosaaren silta näyttelyssä

SKDL:n valtuustoryhmä vierailulla rakentuvassa Vuosaaressa. Kuva: Yrjö Lintunen / Kansan Arkisto

SKDL:n valtuustoryhmä vierailulla rakentuvassa Vuosaaressa. Kuva: Yrjö Lintunen / Kansan Arkisto

Vuonna 1957 perustettiin Asuntosäästäjät ry Martti Ilveskorven johdolla. Vuosaaren esikaupunkialueen perustajaksi ja Vuosaaren keisariksikin kutsuttu Ilveskorpi sekä Asuntosäästäjät ry käynnistivät Vuosaaressa mittavia asuntorakentamisen projekteja 1960-luvulla. Yhdessä he kehittivät ja toteuttivat hinnaltaan helposti saavutettavia ja omistajia osallistavia hartiapankkirakentamisen kohteita, voittoa tavoittelematonta rakentamista sekä vapaa-ajan ja hyvän elämän fasiliteetteja. 

Asuntoja hartiapankkina

Martti Ilveskorpi toimi myös Vuosaari-Säätiön kanssa ja yhdessä he rakennuttivat kaupunginosaan johtavan Vuosaaren sillan. Omatoimiset vuosaarelaisrakentajat olivat saaneet jo kerrostaloja yhteisvoimin hartiapankilla pystyyn ja niin käytettiin talkootyötä myös sillan rakentamisessa. Hartiapankkirakentamisen kohteissa tulevat talojen asukkaat saivat suorittamillaan talkootyötunneilla lunastaa edullisesti asunnon rakentuvista taloista. Mitä isomman asunnon halusi, sitä enemmän piti tehdä rakennuksilla talkootöitä. Kunkin talkoolaisen osaamisala tuli hyödynnetyksi, ja jos ei ollut soveltuvaa osaamista, oli aina erilaisia kuljetus- ja kaivamistöitä tarjolla, jotta talkootyötunnit tulivat täyteen. 

Siltakin omin voimin

Kaupunginjohtaja Lauri Ahon puoliso Sisko Aho valmiina leikkaamaan avajaisnauhan Vuosaaren sillan vihkimistilaisuudessa. Vuosaaren sillan avajaiset heinäkuussa 1966.

Kaupunginjohtaja Lauri Ahon puoliso Sisko Aho valmiina leikkaamaan avajaisnauhan Vuosaaren sillan vihkimistilaisuudessa. Vuosaaren sillan avajaiset heinäkuussa 1966. Yrjö Lintunen / Kansan Arkisto

Sillan kohdalla omatoimisuuden taustalla oli tyytymättömyys Helsingin maalaiskunnan, sittemmin kaupungin, hitaaseen reagoimiseen ja katteettomiin lupauksiin liittyen liikenteen kasvuun Vuosaaren asukasmäärien kasvun myötä. Siltaa ja kunnallistekniikkaa oltiin saatu jo odotella. 

Martti Ilveskorpi oli onnistunut asuintalojen hartiapankkirakentamisella aktivoimaan ja motivoimaan asukkaita rakentajina ja mitä ilmeisimmin hartiapankkirakentajat perheineen olivat sekä tyytyväisiä talkootyöllä tehtyjen kotiensa laatuun ja itsevarmoja omasta pystyvyydestään rakentajina ja tiimityön toteuttajina. Niinpä sillan rakentaminen sujui samassa tiimihengessä ja rahoittaminen hoidettiin pankkilainalla.

Talven 1965–1966 aikana rakennettu 417 metrinen silta oli aikanaan Pohjoismaiden pisin teräsbetoninen silta. 17.12.1965 vietettiin sillan harjannostajaisia ja käyttöön se vihittiin seuraavana kesänä 1.7.1966 juhlallisin seremonioin. Avajaisohjelmassa oli Martti Ilveskorven juhlapuheen lisäksi vihkiäisnauhan leikkaaminen, jota oli leikkaamassa kaupunginjohtaja, ylipormestari Lauri Ahon puoliso Sisko Aho. Nauhan leikkaamisen jälkeen pääsivät paikalla olleet testaamaan sillan ylittämistä päästä päähän. Jotkut juoksivat yli kilpaa, toiset rohkaistuivat upouuden ja puhtoisen sillan ylittämiseen avojaloin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen…

Pojat juoksemassa vasta käyttöön vihityllä Vuosaaren sillalla heinäkuussa 1966. Kuva: Yrjö Lintunen / Kansan Arkisto

Pojat juoksemassa vasta käyttöön vihityllä Vuosaaren sillalla heinäkuussa 1966. Kuva: Yrjö Lintunen / Kansan Arkisto

Sillan merkittävyyden ollessa jo ilmeistä, se saatiin myytyä Helsingin kaupungille. Sillan ollessa vielä kesken, mutta jo harjakorkeudessaan 1.1.1966, liitettiin Vuosaari Helsingin maalaiskunnasta, eli nykyisestä Vantaasta osaksi Helsinkiä. Se yhdisti Vuosaaren uudella tavalla muuhun Helsinkiin mahdollistaen sujuvamman liikenteen Vuosaaren ja Helsingin muiden alueiden välillä. Liitoksen myötä Vuosaaresta muodostui Helsingin pinta-alaltaan suurin kaupunginosa ja Vantaa menetti viimeiset merenranta-alueensa.

Onko sinulla omakohtaisia kokemuksia Vuosaaren hartiapankkirakentamisesta, sillan avajaisista tai muistatko näihin aikoihin liittyen jotain hyviä tapahtumia ja tarinoita, joita haluaisit jakaa? Vai löytyykö albumeistasi näistä aiheista kenties valokuvia tai dioja? Jaa kokemuksesi lähettämällä sähköpostia Vuotalon osoitteeseen: vuotalo.info(at)hel.fi tai tuomalla valokuviasi lainaan Vuotalon tuotantotiimille. Sopivia kuvia ja tarinoita tullaan käyttämään kevään aikana osana Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa -valokuvanäyttelyä ja ohjelmistoa.

Maksuton Aika kuvia – Verratonta lähiöelämää Vuosaaressa -valokuvanäyttely on esillä Vuotalossa (Mosaiikkitori 2) 10.2.–27.5.2022. 

Teksti: Kati Raitakara / Vuotalo